Norjalaisen NLA University Collegen apulaisprofessori Rolf Kjøde kuvaili Perustan teologisilla opintopäivillä, että hengellinen herätys on nykyisin hitaampi prosessi kuin aiemmin.
Pitkään norjalaisen Normisjon-lähetysjärjestön pääsihteerinä toiminut Rolf Kjøde käsitteli teologisten opintopäivien luennoissaan ”nykyistä hengellistä käännettä”, joka esimerkiksi Pohjoismaissa on tullut ilmi nuorten miesten kasvavana kiinnostuksena kristinuskoa kohtaan.
– Tämä kasvu ei johdu pelkästään maahanmuutosta, vaan se on itsenäinen ilmiö, Kjøde sanoi. – Se toteutuu yhdessä erityisessä ryhmässä eli 15-30-vuotiaiden poikien ja miesten keskuudessa. He haluavat etsiä aitoa uskoa, tutustua syvällisesti Jeesukseen. Monet haluavat jopa tutkia perusteellisesti Raamattua.
Se, että herätys alkaa nuorten keskuudessa, ei ole Kjøden mukaan uusi asia.
– Harvoin herätys alkaa sieltä, minne valta on keskittynyt.
– Vanhemmat sukupolvet ovat useimmiten suhtautuneet herätyksiin epäluuloisesti ja kielteisesti.
Kjøden mukaan olemme nyt siirtyneet tiheiden herätysten yhtenäiskulttuurista aikaan, jossa ”etsitään Jumalaa monimuotoisen todellisuuden keskellä”.
Kjøde viittasi vuoden 2023 teologisilla opintopäivilläkin puhuneeseen emeritusprofessori Leif Anderseniin, joka on sanonut, että kulttuurin monimuotoistuminen haastaa myös luterilaisen käsityksen lain ja evankeliumin julistamisesta.
– Samalla kun Andersen pitää kiinni lain ja evankeliumin erottamisesta ja niiden julistamisen merkityksestä hän on vakuuttunut siitä, että tarvitsemme julistukseemme uuden ulottuvuuden.
– Nimittäin opetuksen ihmisestä luotuna.
Kjøde jatkoi, että jos ”luotuisuutta” ei opeteta, laki ymmärretään moralismina, synti häpeänä ja evankeliumi pelkkänä psykologisena lohdutuksena.
– Andersonin näkemys muistuttaa meitä siitä, että olemme lähetystyön kannalta erityisessä tilanteessa, jossa on odotettavissa, että Kristuksen puoleen kääntyminen on entisaikojen herätyksiä pidempiaikaisempi prosessi.
– Emme missään tapauksessa voi odottaa, että hengellinen herätys tapahtuu samalla tavalla kuin ennenkin. Herätystä ei voida saada aikaan käyttämällä tunnettuja julistajia, vaikuttavia metodeja tai voimakasta tunteisiin vetoamista. Sellaisista herätyksistä tulee usein ihmislähtöisiä ja epäaitoja. Jumalaa ei voi kontrolloida.
Kjøde kertoi norjalaisista opiskelijoista, jotka säännöllisissä rukouspiireissään ”puhuvat rehellisesti elämästä ja taisteluistaan, tunnustavat syntejään ja saavat synninpäästön”.
– Ei ole harvinaista, että nämä taistelut liittyvät pornografiaan.
– Melkein kaikki herätykset historiassa ovat alkaneet omien syntien tunnustamisella, Kjøde jatkoi.
– Nuoret etsivät nyt niitä juuria, joita minun sukupolveni repi irti, joten suunta on hyvä. Mutta meidän on oltava kärsivällisiä, koska monilla ei nykyisin ole minkäänlaista taustatietoa kristillisestä uskosta.
Trendien analysoimista tärkeämpää on Kjøden mukaan olla avoin Jumalan työlle.
– Hänen kanssaan meidän on mentävä heidän luokseen, jotka etsivät armoa ja uutta elämää. Tämä on hänen kutsunsa meidän sukupolvellemme.
Perusta-lehden teologiset opintopäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 3.-5.1.2026 teemalla Herätys on nyt.
