Teija Tuukkanen pelkää suosikkisävelmänsä haihtuvan unholaan – virsiaarteistoa elvytetään mobiilioptimoinnilla

 
Teija Tuukkanen virsien kimpussa Kirkon talossa Helsingissä. Viulussa Titi Gävert. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Teija Tuukkanen virsilaulun tuoksinnassa Kirkon talossa Helsingissä. Viulussa Titi Gävert. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

– Yhä enemmän vaaditaan työtä sen eteen, että osataan kertoa ihmisille, että meillä on tällainen kirja, jossa on tällaisia lauluja, kuvaa kanttori Teija Tuukkanen virsikirjan asemaa Suomessa. Huutoon yritetään vastata verkkovirsikirjalla.

– Meillä on syvällä suomalaisessa kulttuurissa olevia virsiä, jotka selittävät jotain myös suomalaisuudesta – Jo joutui armas aika, Soi kunniaksi Luojan ja Enkeli taivaan, selittää kirkkohallituksen musiikin asiantuntija Teija Tuukkanen.

Ammattikirkkomuusikko sanoo, että suomalaisista virsitoisinnoista huokuu kaiho ja nöyryys.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Jos ajatellaan vaikkapa jotain anglikaanista sävelmää, joka kaikuu isossa holvissa, niin siinä mennään pasuunat pauhaten. Suomalainen kääntyy enemmän sisäänpäin ja käy kivisempää polkua. Suomalainen ylistyskin on luonteenomaisesti yleensä mollissa.

Kirkkohallituksessa työskentelevä musiikin asiantuntija on huolissaan suomalaisen virrenveisuun tulevaisuudesta.

– Pahoin pelkään, että virsiperinne ei ole enää kovin tuttua esimerkiksi lapsille. Aikanaan isovanhemmat olivat niitä, jotka lapsille virsiä lauloivat ja opettivat sekä veivät heitä kirkkoon. Tämä virsillä rikastuttamisen perinne on vähentymässä, se ei enää olla itsestäänselvyys, Tuukkanen toteaa.

Kirkkohallitus on päättänyt vastata huutoon kehittämällä mobiilioptimoitua verkkovirsikirjaa.

Virsikirja.fi palvelua kehitettäessä on lähdetty miettimään, miten virret saataisiin käyttäjän ulottuville helposti ja selkeästi.

”Suomalainen kääntyy enemmän sisäänpäin ja käy kivisempää polkua.”

Vuosi sitten avatussa palvelussa on hakutoiminto, jonka avulla käyttäjä voi hakea virsiä nimen, numeron tai yksittäisten sanojen perusteella. Käyttöä on helpotettu jakamalla virret teemoihin erilaisten kirkollisten juhlien ja kirkkovuoden tapahtumien mukaan.

Vuoden aikana Virsikirja.fi-sovellus kehittynyt merkittävästi, joskaan valmis se ei ole vieläkään.

– Virsistä 1–200 on saatu valmiiksi opetusäänitteet. Se tarkoittaa, että virsistä on mahdollisuus kuulla ensimmäinen säkeistö sekä laulettuna että soitettuna, Teija Tuukkanen selvittää.

– Virrestä voi esimerkiksi kuunnella pelkän melodian soitettuna. Jos haluaa opetella laulua karaoketyyliin, voi laittaa säestyksen tulemaan, ja laulaa itse. Tai sitten voi laittaa päälle sellaisen version, jossa on sekä säestys että laulu.

Ajan mittaan jokaisesta virsikirjan 979 virrestä on tarkoitus saada Virsikirja.fi:hin oma opetusäänitteensä. Taiteellisempiakin sovituksia palvelusta löytyy. Virsikirja.fi:hin on kerätty kaikki Yleisradion hartausohjelmien lisävihkon virsiäänitykset.

Unohtaako seuraava polvi suosikkivirret?

Yksi Virsikirja.fi-palvelun kantavista ideoista on tuoda virret helposti kenen tahansa saataville ajasta ja paikasta riippumatta – eli materiaalit ovat aina ja kaikkialla vain parin näytönpyyhkäisyn päässä.

Halutessaan valituista virsistä voi muodostaa listan, jonka saa helposti jaettua vaikkapa kastejuhlaan kutsutuille vieraille.

– Vieraat voivat katsoa kastevirren sanat omasta puhelimestaan, eikä näihin tilanteisiin tarvitse enää tehdä erikseen virsimonisteita, antaa Teija Tuukkanen esimerkin.

”Luulen, että sanojen yhteys melodiaan teki sieluun menevän yhdistelmän.”

Hänen omassa elämässään virret ovat kulkeneet mukana kouluajoista lähtien.

– Itse muistan omasta lapsuudestani virsiä erityisesti koulun kautta. Lähtemättömän vaikutuksen silloin teki virsi Vieraalla maalla kaukana. Sävelmä on puhutteleva ja kaunis. Luulen, että sanojen yhteys melodiaan teki sieluun menevän yhdistelmän.

Kanttorin pitkän ajan suosikiksi on noussut Tule kanssani, Herra Jeesus. Vanhemmuus on nostanut esiin huolen siitä, lauletaanko suosikkivirttä enää parin vuosikymmenen päästä.

– Aloin omassa perheessäni laulaa lapsille iltavirsiä silloin, kun he olivat pieniä. Yleensä virsi oli Tule kanssani. Toivon, että sellaiset virret saisivat rikastuttaa ja siunata tuleviakin polvia.