Tapio Puolimatka: ”Tiede pohjautuu aina uskonnolliseen lähtökohtaan”

 

Tapio Puolimatka näkee evoluution todisteiksi nostetut havainnot osoituksina luojan olemassaolosta. Kuva: Jouko Makkonen

Tapio Puolimatkan mukaan todella avoin tiedeyhteisö hyväksyisi jumalauskoon perustuvan tieteen tekemisen. Puolimatkan uusi kirja analysoi tiedekeskustelun avoimuutta.
– Kulttuurimme on niin sulkeutunut ateistiseen ja agnostiseen ilmapiiriin, että se uhkaa älyllistä vapautta ja kykyä ottaa huomioon vastakkaisia näkökantoja, Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori ruoskii.

Tiedekeskustelun avoimuuskoe on kiistellyn kristityn filosofin neljäs uskon ja tieteen suhdetta käsittelevä teos. 
Puolimatkan kirjan perusajatus nojaa juutalaisen ateistifilosofi Thomas Nagelin teesiin, jonka mukaan kaikki tosiasiat saavat erilaisen tulkinnan riippuen siitä, onko lähtökohtana usko Jumalaan vai ateismi. Puolimatkan mukaan tiedeyhteisön tulisi sallia myös tutkimus, jonka lähtökohtana on usko Jumalaan.
Jumala-käsitteen tulo takaisin alunperin kristinuskon maailmankuvasta ponnistaneeseen länsimaiseen tieteeseen ei Puolimatkan mukaan synnyttäisi villejä teorioita.
– Ateistit usein herjaavat, että eikö maailmaa olisi voinut luoda esimerkiksi lentävä spagettihirviö tai suuri kurpitsa? On hyvä muistaa, että teorioiden selitysvoima ratkaisee niiden pätevyyden.

Evoluution todisteet kertovat luojasta

Ohjaamattoman evoluution teoria perustuu todisteisiin. Todisteet vaativat kuitenkin aina tulkintaa. Puolimatkan mukaan tulkintaa määrittelee tutkijan kanta Jumalan olemassaoloon.
– Darwinin juhlavuosi tuotti läjän evoluutiokirjoja. Minua hämmensi se, että niissä esitetyt todisteet osoittivat mielestäni toinen toisensa jälkeen luojan olemassaoloon.
– Älyllinen tilanne on kummallinen: Millaisessa kulttuurissa voidaan tosiasiat kääntää täysin päinvastaisiksi?
Puolimatka on viime vuodet vääntänyt ahkerasti kättä uusateistien ja tiedemiesten kanssa niin julkisissa väittelyissä yliopistojen lavoilla kuin kirjojen ja sanomalehtien sivuilla. Häntä on ihmetyttänyt vastapuolen tunteellinen retoriikka, jolla kristittyjen tiedemiesten ajatuksia vastaan on hyökätty.
– ”Tieteen edustaja” -tittelin saa mediassa aina se, joka edustaa ateistista tiedekäsitystä, olipa tämä vaikka vasta opintojensa alussa oleva vapaa-ajattelija.
– Rääväsuisinkin ateisti voi esiintyä intellektuellina.

Perheniemi neliöb. 21.11.-4.12. MJa