Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Tapani Ruokanen: Miten tänään suhtauduttaisiin Hitleriin?

 

Kuvassa mediatutkija Veijo Hietala ja päätoimittaja Tapani Ruokanen kirjanjulkaisutilaisuudessa Tekniskan juhlasalissa. KUVA: Markku Pitkänen.

– Kun aloitin teologian opinnot Helsingissä neljäkymmentä vuotta sitten, Dietrich Bonhoefferista puhuttiin kuin hiljattain edesmenneestä tähdestä. Häntä pidettiin eräänlaisena pyhimyksenä. Nyt kirkossa etsitään uutta suuntaa monessakin mielessä. Miten tänä päivänä suhtautuisimme jos keskuuteemme ilmestyisi Bonhoefferin tai Hitlerin kaltainen hahmo? kysyi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen eilen Helsingissä pidetyssä kirjanjulkistustilaisuudessa.

Kustannus Oy Uuden Tien ja Päivä Osakeyhtiön mittava yhteistyöprojekti saatiin päätökseen kun Dietrich Bonhoefferin bestseller- elämäkerta Bonhoeffer – Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja ilmestyi toukokuun alussa suomenkielellä.

Paneeliin Ruokasen lisäksi osallistuneet Bonhoeffer-tutkija Tomi Karttunen, mediatutkija Veijo Hietala sekä Vapaakirkon johtaja Hannu Vuorinen pitivät lukukokemusta vaikuttavana. Keskustelijoita puhutti erityisesti Bonhoefferin persoona.

– Luin tätä kirjaa junassa, jossa tavallisesti jaksan lukea vain iltapäivälehtiä. Kolmannen valtakunnan ja Hitlerin mysteeri saavat tässä kirjassa valoa kiehtovalla tavalla, Hietala kiitti.

Dei Neliöb.20.9.-11.10. MJa

– Kirjan lukemisella oli jollain tavalla puhdistava vaikutus. Bonhoefferin esimerkki herättää toivon, että ihmisestä saattaa sittenkin vielä olla johonkin. Joskus sitä tulee epäiltyä kun seuraa maailman tapahtumia, Hietala jatkoi.

Ruokanen haastoi pohtimaan olemmeko sokeita tässä ajassa meneillään oleville asioille.

– Olemme usein aika sidottuja sen ajan keskellä missä elämme, Ruokanen totesi.

”Vastustamattoman kiinnostava”

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Bonhoefferia persoonana ja kristittynä on vaikea lokeroida.

– Hänelle kirkkokuntien rajat eivät olleet merkityksellisiä, hän ei ollut mystikko sanan perinteisessä merkityksessä eikä kyllä pietistikään. Hän oli oman tiensä kulkija. Ehkä juuri tämä tekee hänestä vastustamattoman kiinnostavan, Ruokanen analysoi.

– Toimittajana näen usein ihmisten läpi. Meillähän on tapana, että kerromme tavatessamme aina ensimmäisenä mitä erinomaista olemme saaneet aikaan. Bonhoefferilta ilmeisesti puuttui tällainen piirre. Hänellä oli rauha itsensä kanssa eikä hän arvottanut tilanteita tai ihmisiä, Ruokanen sanoi.

Karttunen huomautti, että Lutherin teologia oli Bonhoefferille tärkeää.

– Bonhoeffer oli ekumeeninen ajattelija, joka tulkitsi luterilaista taustaansa uudestaan, Karttunen muotoili.

”Epäile epäilijän kanssa”

Hannu Vuorinen piti erityisen puhuttelevana Bonhoefferin tapaa ottaa kristinuskon sanoma vakavasti.

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että konservatiivinen teologia, joka ottaa Raamatun vakavasti, johtaa aina ahdasmieliseen toimintaan ja liberaaliteologia puolestaan päinvastaiseen suuntaan. Bonhoeffer ei mennyt tähänkään lokeroon. Hänellä Raamatun vakavasti ottaminen näytti johtavan tavattoman uteliaaseen asenteeseen ja kysymykseen, miten tätä nyt sitten eletään todeksi, Vuorinen pohti.

Ruokanen piti Bonhoefferin vahvuutena hänen kykyään kohdata ennakkoluulottomasti erilaisia ihmisiä.

– Hänellähän oli tämä ajatus, että täytyy epäillä epäilijän kanssa ja pystyä yhdessä kyselemään. Bonhoeffer ei siis lähestynyt ihmistä kysymällä ”ootko sä uskossa niin kuin mä, häh?”, Ruokanen veisteli ja sai yleisön nauramaan.

Vuorisen mukaan pitäisi olla huolissaan jos uskosta puuttuu ristiriidat kokonaan.

– Epäilykset, epävarmuus ja ihmettely kuuluvat uskoon. Onko niin, että inhimillisyys on se mikä tuo jouseemme jännitteen, Vuorinen kysyi? Luulen, että tässä oli myös Bonhoefferin vaikuttavuuden salaisuus.

– Kun teemme Jumalasta liikaa itsemme kokoisen alkavat ihmisten väliset erot tulla suuriksi, mutta kun Jumala saa olla suuri, vapaudumme aidosti toistemme rinnalle ilman vääntämistä ja pakottamista, Vuorinen jatkoi.

Sekä Päivässä että Uudessa Tiessä ollaan yksimielisiä siitä, että kyseessä on varsin ajankohtainen teos. Virren 600 kirjoittajana tunnetulla ja natseja vastustaneella Bonhoefferilla on sanottavaa tänäänkin, kustantajat uskovat.

Eric Metaxasin yli 600 sivuista alkuteosta on käännetty jo yli kahdellekymmenelle kielelle. Suomenkielisestä käännöstyöstä vastasivat Päivä Osakeyhtiön toimitusjohtaja Merja Pitkänen sekä kustannustoimittaja Marja Sevón. Teologisena asiantuntijana toimi Tomi Karttunen.