Kirkko: Piispainkokous esittää kirkollista vihkimistä kaikille pareille – yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

Tänään 60 vuotta täyttävä arkkipiispa Tapio Luoma: ”Kirkon rooli huomataan, kun kriisi tulee päälle”

 
Tapio Luioma lähikuvassa kesäisessäTurussa.

– Sodasta huolimatta toivo on se, mikä vie kohti tulevaisuutta, sanoo tänään keskiviikkona kuusikymmentä vuotta täyttävä arkkipiispa Tapio Luoma. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Merkkipäivä on saanut tänään 60 vuotta täyttävän arkkipiispa Tapio Luoman pohtimaan, kuinka suuri merkitys on tehdyillä valinnoilla – ja mikä tipahtaa ihmiselle annettuna. Luoma kertoo myös huomanneensa, että kriiseissä kirkko yhä kelpaa.

–  Elämässä on paljon käsittämätöntä, pohtii Tapio Luoma Radio Dein soittaessa hänelle onnittelupuhelun arkkipiispan syntymäpäivänä.

Tapio Luoma syntyi Kurikassa 15. kesäkuuta vuonna 1962. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin hän on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon korkein viranhaltija ja vastaa Radio Dein soittoon Suomen Turussa, jossa piispanistuin on ollut jo 1100-luvulta lähtien.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

– Kuusikymmentä ikävuotta, sen saavuttaminen, aivan erityisellä tavalla näyttää ainakin itseäni patistaneen pohtimaan ja ihmettelemään elämän kulkua – ja sitä, minkälaisiin asioihin oman elämän suhteen on voinut itse vaikuttaa, ja mikä taas on annettua – ja ollut vain mahdollista ottaa vastaan, kertoo Luoma.

”Elämässä on ollut mahdollisuuksia tehdä isoja ratkaisuja omilla päätöksillä.”

Pari päivää ennen merkkipäiväänsä hän jakoi pohdintojaan Twitterissä. Elämässä on paljon käsittämätöntä. Näin syntymäpäivän läheisyydessä elämä itsessään nousee ihmettelyn ja kiitoksen aiheeksi.

– Elämä on suuri ihmetyksen, ja tänä päivänä myös suuri kiitollisuuden, aihe. Minulta ei kysytty mielipidettä; haluanko syntyä, mihinkä päin maailmaa tai mihin maailman aikaan.

Annettu elämä on herättänyt Luomassa syvän kokemuksen pyytämättä ojennetusta lahjasta.

– Koen että elämä, jonka sain, on Jumalan lahjaa. Lahjan luonnehan on se, että sitä ei välttämättä ymmärrä pyytää eikä odottaa. Lahja vain annetaan. Siitä saa sitten olla vain kiitollinen.

Syntyminen 1960-luvun Suomeen merkitsi nousevalle sukupolvelle uudenlaisten koulutusmahdollisuuksien avautumista aiempiin ikäpolviin verrattuna. Näin tapahtui myös Pohjanmaalla, jossa Luomalla on yhä puolisonsa kanssa kesäasunto.

– Vanhempani arvostivat kovasti sitä, että lapsilla on ollut mahdollisuus kouluttautua.

Luoma on miettinyt mielessään vaihtoehtoa, jossa hän olisi syntynyt Kurikkaan muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin. Syntymäpäiväsankari uskoo, että hänen sukutaustallaan elämästä olisi silloin tullut hyvin toisenlainen. Teologisen tiedekunnan maisteriopinnot ja myöhemmät jatko-opinnot teologian tohtoriksi olisivat jääneet toteutumatta.

– Minun ikäpolvellani on ollut jo aika paljon valinnanvaraa ihan kouluttautumisenkin suhteen. Elämässä on ollut mahdollisuuksia tehdä isoja ratkaisuja omilla päätöksillä – vaikkapa se, että päätin hakea tiettyä virkaa, jos nyt työelämästä puhutaan.

Usko kohtaamisiin ei horju

Työuraa enemmän kolmen aikuisen lapsen isä on pohdiskellut omien ratkaisujensa merkitystä perhe-elämään sekä arkisiin ihmisten kohtaamisiin.

– Suurin ilonaiheeni ovat ihmiset, jotka koen Jumalan minulle antaneen. Ajattelen omia rakkaitani, mutta samalla laajemmin kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa saan olla tekemisissä. Myös niitä, joita en henkilökohtaisesti koskaan tapaa, mutta joihin työni kirkossa nivoutuu.

Vuodesta 2018 lähtien arkkipiispana toiminut Luoma ei olisi villeimmissä visioissaankaan osannut kuvitella löytävänsä itseään tilanteesta, jossa hän kipparoi kirkkoa kulkutaudin ja Euroopassa käytävän sodan varjoissa.

– Onhan tämä tilanne poikennut aikaisemmista vuosista ja vuosikymmenistä. Poikkeaman toi ensin koronapandemia ja sitten Ukrainan kriisi. Nämä kaksi asiaa ovat lyöneet leimansa omaan viranhoitooni. Näiden asioiden kanssa ollaan tekemisissä myös jatkossa.

”Mitä kaikkea ilmastonmuutos ja sota yhdessä aiheuttavatkaan vaikkapa ruokaturvan ja mahdollisten nälänhätien osalta? Tällaiset asiat ovat keskeisiä.”

Pandemiaa seuranneet rajoitustoimet veivät roppakaupalla aikaa ja energiaa kirkon ja seurakuntien työntekijöiltä eri puolilla Suomea.

– Samalla havaittiin se, kuinka tärkeä rooli kirkolla on vallankin silloin, kun kriisi tulee päälle, ja ihminen joutuu tekemisiin sellaisten voimien kanssa, joihin hän itse ei voi vaikuttaa.

Luoma kertoo arkkipiispavuosiensa aikana havainneen tietoisuuden maapallon tulevaisuudesta nousseen ihmisten mielissä aivan eri tasolle kuin aikaisemmin.

–  Ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista ongelmista puhutaan vakavammin. Mitä kaikkea ilmastonmuutos ja sota yhdessä aiheuttavatkaan vaikkapa ruokaturvan ja mahdollisten nälänhätien osalta? Tällaiset asiat ovat keskeisiä.

Arkkipiispa Tapio Luoma korostaa, että ihmistä ja koko maapallon olemassaoloa horjuttavien uhkien luomassa epävarmuudessa kestävä toivo on lopulta löydettävissä ainoastaan kaikkein merkityksellisimmistä ja syvimmistä asioista.

– Toivo ja luottamus kumpuavat uskosta, että Jeesus Kristus on herra myös tällaisena aikana, joka on täynnä myllerrystä, epävarmuustekijöitä ja voimia, joihin me ihmiset itse emme voi vaikuttaa.

Dei Plus -palvelusta pääset kuulemaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen linjaukset ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin kysymyksiin. 

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)