Kirjoittanut
Lähi-idän druusiyhteisöissä kulttuuri, uskonto ja etnisyys liittyvät tiiviisti toisiinsa. Kristityksi kääntyneelle tämä merkitsee vaikeuksia.
On maaliskuinen alkuiltapäivä. Nada katsoo ikkunasta kaukaisuuteen. Hän on murheellinen, sillä hän sai juuri Syyriasta tiedon, että hänen lähisukulaisensa on kuollut.
– Hän oli matkalla kotikaupungistamme Damaskokseen, kun linja-autossa räjähti pommi.
Suomessa asuva Nada on Syyrian druusitaustainen kristitty.
Druusit ovat alkuaan arabeja ja uskonnoltaan muslimeja. Omaksi uskonnokseen ja kansakseen he erottautuivat 1200-luvulla.
Maailman runsaasta miljoonasta druusista valtaosa asuu Lähi-idässä: Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa ja Israelissa. Eniten heitä on juuri Syyriassa, 500 000-700 000.
Evankelisia, druusitaustaisia kristittyjä arvioidaan Syyriassa olevan muutamia satoja. Varsinaisia seurakuntia heidän keskuudessaan ei tiettävästi ole.
Druusi-sana viittaa niin voimakkaasti uskontoon, että kristinuskoon kääntynyttä druusia ei usein kutsuta druusiksi vaan kristityksi.
Salattu uskonto
Nadan kääntymysprosessi sai alkunsa kahden vuoden takaisesta, rukoustilanteeseen liittyneestä näystä: yhtäkkiä hänen ajatusmaailmansa täytti rauha ja hän tunsi olevansa enkeleiden seurassa. Enkeleiden keskellä oli Jeesus.
Myöhemmin Nada tapasi kristittyjä, jotka opastivat hänet uskon tielle.
– Rakastan Jeesusta ja luotan häneen. Hän kykenee johdattamaan ja auttamaan minua elämän kaikissa tilanteissa. Uusi testamentti on tullut minulle arvokkaaksi. Uskonelämäni ensimmäisissä askeleissa myös ystävien tuki on ollut minulle korvaamaton, Nada kertoo.
Muslimien, kristittyjen ja juutalaisten tavoin druusit uskovat yhteen Jumalaan, ja heille useat Raamatusta tutut henkilöt kuten Aadam, Aabraham ja Johannes Kastaja ovat tärkeässä asemassa. Jeesus on heidän mielestään kuitenkin vain Joosefin poika.
Islamista usko eroaa muun muassa siinä, että druusit eivät kumarru rukoillessaan, he eivät vietä Ramadania eivätkä suorita pyhiinvaellusta Mekkaan. Uskontoon kuuluu myös salainen kirja, jota imaamit eivät anna ihmisten nähdä.
– En tiedä tarkasti pyhästä kirjakokoelmasta Kitaab al-Hikmasta. Sanotaan, että osa tärkeistä kirjoistamme on hävinnyt tai ne on kätketty. Druusit odottavat Masiihasta, Messiasta. Hän tulee silloin, kun tämä nykyinen maailma tuhoutuu, Nada kertoo.
Druusit avioituvat lähes poikkeuksetta vain druusien kanssa, ja tämä on sitonut perheet ja suvut tiiviiseen yhteyteen. Vahva yhteisöidentiteetti ja uskonnon rooli siinä ovat johtaneet siihen, että uskoon tulleet druusit eivät yleensä kerro päätöksestään sukulaisilleen. On tapauksia, joissa uskoon tullut on salannut uskonsa puolisoltaankin jopa vuosia.
Jos asia tulee ilmi, perhe ja sukulaiset lähes poikkeuksetta hylkäävät uskoon tulleen.
Nadan mukaan uskovat pelkäävät silti eniten sitä, että heidän lapsensa tai sukulaisensa kohtaa vaikeuksia.
Yhteydenpitoa yli rajan
Libanonissa druuseja on noin 300 000 ja Israelissa 120 000. Lähi-idän ulkopuolella druuseja asuu eniten Yhdysvalloissa.
Syyrian druuseilla on runsaasti sukulaisia Israelin hallinnoimalla Golanilla. Kulttuuriltaan Syyrian druusit poikkeavat hieman Libanonin ja Israelin druuseista. Sukulaissiteet ovat silti vahvat.
Syyrian druuseja on kielletty kutsumasta läntistä naapurimaata Israeliksi, Nada kertoo.
– Emme koskaan Syyriassa sano Israel, vaan sanomme aina Palestiina. Vanhat ihmiset itkevät, koska eivät pääse katsomaan Palestiinassa olevia sukulaisiaan. He puhuvat näille megafonin avulla. Toiset katsovat kiikarilla yli rajan ja näin saattavat nähdä omaisensa. Myös kirjeenvaihto on vilkasta.
Nadan mukaan Syyrian väkivaltaisuudet eivät ole levinneet druusikyliin.
– Druusit eivät ole mukana Syyrian taisteluissa. Pelkona on kuitenkin, että verikostojen kautta väkivalta tulee myös druusikoteihin. Mikäli nykyinen hallitus kaatuu, väkivaltaisuudet saavuttavat myös vuoristokylät. Uudet valtaa pitävät tahot saattavat katsoa puolueettomat kansanryhmät vihollisekseen.
