Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Suomalaislapset tuntevat oikeutensa vain osittain

 

Kuvituskuva Istockphoto

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta. Tänä vuonna päivää juhlistetaan yhdenvertaisuus-teemalla. Lapsi- ja perhejärjestöt rohkaisevat eri tahoja liputtamaan lapen oikeuksien päivänä.

Lapsen oikeuksien päivä ei ole virallinen liputuspäivä, vaikka sisäministeriö suosittaakin liputtamista. Mitä useampi taho liputtaa kyseisenä päivänä, sitä todennäköisemmin lapsen oikeuksien päivästä tulee virallinen liputuspäivä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Jokaisella lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä ja saada ajatuksena huomioon otetuiksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikki lapset ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä. Lapsen etu tulisi ottaa huomioon niin yksittäistä lasta kuin lapsiryhmää koskevassa päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimuksen taustana olivat vuosina 1924 ja 1959 annetut julistukset. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan heinäkuussa 1991.

Dei  Eurovaalit neliöb. 7.5.-3.6.

Lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin

Lastensuojelun Keskusliitto toteutti viime keväänä kyselyn 10-17-vuotiaille lapsen oikeuksista, osallisuudesta ja toimintaympäristöstä. Netissä toteutettuun kyselyyn osallistui 4588 vastaajaa ympäri Suomea. Vastaajista reilu puolet (56 %) muistaa kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta. Valtion tehtävänä on tiedottaa kansalaisiaan sopimuksen sisällöstä. Suurin osa (71 %) kyselyyn osallistuneista lapsista ja nuorista pitää lapsen asemaa Suomessa hyvänä. Neljännes vastanneista ei osannut arvioida, onko asema hyvä vai huono, vain kuusi prosenttia piti lasten asemaa huonona.

Kyselyn mukaan lapset ja nuoret tunnistivat parhaiten oikeutensa elää turvassa ja suojassa väkivallalta. Suurin osa tiesi myös, että sopimus takaa lapsen oikeuden lepoon, vapaa-aikaan ja siihen, että lapsen etu otetaan huomioon häntä koskevissa päätöksissä. Sen sijaan oikeus omaan mielipiteeseen ja oikeus saada näkemyksensä otetuksi huomioon eivät ole kovin selviä lapsille.

Yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista oli sitä mieltä, että heidän mielipidettään kysytään liian harvoin. Kaikista vastaajista 65 prosenttia arveli, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he kuuntelisivat enemmän lapsia ja ottaisivat heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa.