Seurakunnat lähestyvät vauvaperheitä usein liian myöhään, sillä päätös lapsen kastamatta jättämisestä tehdään jopa ennen parisuhteen olemassa oloa

Kuva: Kirkon kuvapankki/Teemu Junkkaala

Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä käy ilmi, miksi vanhemmat eivät enää kasta lapsiaan. Perinteet ja kummien saaminen lapselle ovat tärkeimpiä perusteita lapsen kastamiselle.

Perheen perinteiden jatkaminen ja kummien saaminen lapselle ovat tärkeimpiä syitä kastaa lapsi luterilaisen kirkon jäseneksi. Neljä viidestä piti perinnesyitä ja halua saada lapselle kummi tärkeimpinä tekijöinä oman lapsen kastamiselle. Erityisesti naisvastaajat korostivat perinnesyitä ja kummiutta tärkeänä kastepäätökseen vaikuttavina tekijöinä.

Tulokset kävivät ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä, joka julkaistiin maaliskuussa 2019. Kyselyyn vastasi noin tuhat alle kouluikäisen lapsen vanhempaa. Tutkimuksen toteutti Norstat Oy internetpaneelinsa kautta helmikuussa 2019. Kolmen neljästä (74 %) lapsi oli kastettu luterilaiseen kirkkoon, viidenneksen lasta ei ollut kastettu (22 %). Luterilaiseen kirkkoon vastaajista kuului 65 prosenttia.

SEKL_valona ja suolana 1kk

Tutkimus osoitti myös, että päätös lapsen kastamisesta tehdään varsin varhaisessa vaiheessa. ”Tavanomaisin ajankohta lapsiperheen kohtaamiseen lienee syntymän jälkeen, jolloin seurakunta lähestyy perhettä onnitellen lapsesta ja esitellen kasteeseen liittyviä käytäntöjä. Useimmissa tapauksissa ajankohta on kuitenkin auttamattomasti myöhässä: vain yksi kymmenestä (9 %) vastaajasta sanoi päättäneensä lapsen kastamisesta syntymän jälkeen”, kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kirkonkello.fi-sivustolla.

Uskonpuute ja vieraantuminen kirkosta esteitä kastamiselle

Kyselyn mukaan jopa 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi tehneensä kastamispäätöksen jo ennen parisuhteen olemassaoloa. Naisista lähes puolet (48 %) ilmoitti tehneensä päätöksen ensimmäisen lapsen kastamisesta ennen parisuhteen muodostamista.

Yhtenä keskeisenä syynä kastamatta jättämiselle on kirkosta ja kristillisestä uskosta vieraantuminen. Puolet kyselyn vastaajista näki tärkeäksi syyksi kastamatta jättämiseen sen, että ei pidä itseään uskovaisena (55 %) tai hänellä on vain ohut side luterilaiseen kirkkoon (49 %). Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen perheitä, joissa vähintään toinen vanhemmista kuului luterilaiseen kirkkoon, mutta jotka silti eivät olleet kastaneet lastaan. Näissä perheissä keskeinen perustelu lapsen kastamatta jättämiseen oli halu antaa lapselle mahdollisuus itse päättää uskostaan.

Vuonna 2017 syntyneistä lapsista kastettiin 67 prosenttia. Kastettujen osuus on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 lapsista kastettiin vielä lähes 90 prosenttia.

PS Lemmetyinen Kyynel ja kiitos