Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Seurakunnanistutus tuottaa hedelmää Euroopassa

 

Rivas Vaciamadridin kaupunkiin Espanjassa on perustettu uusi helluntaiseurakunta

Espanjan helluntailaiset aikovat istuttaa vuoteen 2020 mennessä tuhat uutta seurakuntaa. Moldovassa onnistuttiin pysäyttämään 1990-luvun hedelmällisinä vuosina syntyneiden seurakuntien kuihtuminen.

Euroopan helluntailiikkeen PEF:in yksi tämän vuosikymmenen tavoitteista on vahvistaa seurakuntaistutusliikettä eri maissa. Viimeksi asia oli vahvasti esillä PEF:in johtajakokoontumisessa Amsterdamissa maaliskuun alussa.

Yksi seurakunnanistutuksen eurooppalaisista huippumaista on ollut viime vuosina Espanja. Espanjalaisten tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä perustaa yhteensä 1 000 seurakuntaa. Tähän mennessä on alkunsa saanut jo 300 uutta yhteisöä.

Perheniemi neliöb. 17.-23.6.

– Tavoite on täysin saavutettavissa, suomalainen lähetystyöntekijä Markku Viljanen uskoo.

– Satoja seurakuntien istutusprojekteja on paraikaa käynnissä. Espanjassa on vuodesta 2012 järjestetty vuosittain kymmenen opintokerran kurssi seurakuntien perustajille.

Haasteena perustajien puute

Euroopan helluntailiikkeen PEF:in johtaja Arto Hämäläinen selaa tilastoja.

– Tiedämme, että Espanja, Venäjä ja Romania ovat maita, joissa uusia seurakuntia perustetaan merkittävästi.

Onko istuttamisessa tiettyjä samoja haasteita, jotka toteutuvat eri puolilla samanlaisina?

– Pohjoismaissahan kehitystä on jarruttanut perinteinen ajatus yhdestä seurakunnassa per paikkakunta. Ymmärtääkseni tämä ei ole ollut merkittävänä jarruna muualla Euroopassa, Hämäläinen arvioi.

– Monessa maassa olisi perustettu mielellään uusia seurakuntia, jos olisi ollut perustajia. Seurakunnattomia paikkakuntia on yhä tuhansia, ja ulkomaisille läheteillekin yhä tarvetta monissa maissa.

Kuihtuminen taltutettiin Moldovassa

Itä-Euroopassa koettiin 1990-luvulla sosialismin ajan jälkeinen hengellinen herätys. Seurakuntia perustettiin ja ne kasvoivat nopeasti.
Euroopan itäreunalla sijaitseva Moldovassa 1990-luku oli helluntailiikkeen johtajan, piispa Viktor Pavlovskin mukaan ”suorastaan hullu”.

– Ryhmiä syntyi paljon, joka puolelle. Suurin osa niistä kehittyi vakaiksi, hyviksi seurakunniksi.

Vuonna 1992 helluntaiseurakuntia oli 67. Vuoteen 2004 mennessä määrä oli noussut jo 326:een. Sitten seurakuntien kasvu pysähtyi.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä suurimmassa osassa Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maita parantunut elintaso ja länsimaista omaksutut maallistuneet arvot veivät ihmisten ajatukset pois hengellisistä asioista.

Osa Moldovan seurakunnistakin kuihtui elinkelvottomina.

– Ymmärsimme muutama vuosi sitten, että edessämme on joko kuihtuminen tai määrätietoinen seurakuntien istutustyö, Viktor Pavlovski sanoo.

Moldovassa ei jääty odottelemaan, vaan kuihtumiskehitys haluttiin katkaista aktiivisella vastaiskulla. Viime vuosina seurakuntien määrä on jälleen kasvanut. Nyt Euroopan köyhimmässä maassa on 360 helluntaiseurakuntaa tai rukouspiiriä.

Lue myös: Into seurakuntien perustamiseen heräämässä