Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Satu Kantola: Lähetysseura painottaa enemmän profeetallisuutta kuin eskatologiaa

 

UNAMin jumalanpalvelus 26.2.2017 Windhoekissa Namibiassa. Suomen Lähetysseura on tehnyt jo 150 vuotta työtä Nambian alueella. Kuva: Suomen Lähetysseura

Lähetystyön tehtävät voidaan jakaa profeetallisiin ja eskatologisiin, toteaa Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola.

Lähetysseurassa painotetaan enemmän profeetallisuutta, mikä Kantolan mukaan tarkoittaa työtä oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi jo nyt. Eskatologinen ulottuvuus puolestaan tarkoittaa tämän maailmanajan jälkeistä todellisuutta.

Kantola vetää 19. tammikuuta symposiumin, jossa tarkastellaan länsimaisen lähetystyöntekijän identiteetin muuttumista.

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Satu Kantola, jos sinun pitäisi selittää toisesta galaksista kotoisin olevalle ummikolle mikä on lähetystyöntekijä, mitä sanoisit?

Lähetystyöntekijä on seurakunnan työntekijä, jolle kirkko on antanut tehtäväksi hyvän sanoman kertomisen ja lähimmäisen palvelun Jeesuksen esimerkin mukaan. Tämä tapahtuu niiden parissa, jotka eivät vielä ole kuulleet hyvää sanomaa Jeesuksesta. Seurakunta lähettää hänet toiseen maahan ja kulttuuriin tekemään kirkon työtä paikallisen kumppanin työyhteydessä.

Mikä erottaa lähetystyöntekijän kaikista muista kansainvälisissä tehtävissä työskentelevistä henkilöistä?

Lähetystyöntekijä osallistuu Kolmiyhteisen Jumalan työhön maailmassa ja on siunattu tähän tehtävään. Hän voi toimia hyvin samankaltaisissa tehtävissä kuin muut kansainvälisissä työtehtävissä olevat työntekijät, mutta toimii aina kristilliseltä arvopohjalta ja kunnioittaa ihmisarvoa.

Tähtääkö kaikki lähetystyö Jeesuksen lähetyskäskyn loppuunsaattamiseen (Matt. 28)?

Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola. Kuva: Suomen Lähetysseura

Viime kädessä kyllä, mutta Lähetysseura painottaa enemmän lähetystyön profeetallista kuin eskatologista tehtävää. Jeesuksen paluuta ja maailman loppua ei tiedä kukaan, emmekä voi tietää milloin kaikki kansat on tehty Jeesuksen opetuslapsiksi. Profeetallinen tehtävä tarkoittaa, että pelastava sanoma ei koske ainoastaan ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta ja opetuslapseksi tulemista, vaan se sisältää vaatimuksen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta jo nyt ihmisten välisissä suhteissa ja suhteessa luomakuntaan.

Millaisista muutoksista iloitset Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöiden työnkuvissa ja identiteetissä?

Historian kuluessa lähetystyöntekijän työnkuva ja identiteetti ovat vaihdelleet ajan ja ymmärryksen mukaan. Iloitsen siitä, että tänä päivänä teemme yhteistyötä kumppaneiden kanssa, käymme vuoropuhelua ja opimme toisiltamme. Elämme yhteistä hengellistä elämää kumppaneiden kanssa yhdenvertaisina ihmisinä. Työnkuvat ovat muuttuneet paikallisten kumppanien työtä tukeviksi asiantuntijatehtäviksi ja näin paikalliset kirkot ja muut toimijat ovat saaneet enemmän tilaa ja valtaa omaan toimintaansa.

Vallitseeko Lähetysseuran työntekijöiden keskuudessa yhteisymmärrys lähetystyön painopisteistä?

Sitoudumme kaikki kokonaisvaltaisen lähetystyön periaatteeseen ja työn painopisteisiin, joita ovat todistaminen Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta, maailman muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi, syrjittyjen ihmisarvon- ja oikeuden puolustaminen sekä rauhan ja sovinnon rakentaminen.

Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Lähetysseura lähetti ensimmäiset ulkomaantyöntekijänsä Ambomaalle. Merkkivuoden teologisessa symposiumissa ensi perjantaina 19.1. pohditte lähetystyöntekijöiden rooleja, merkitystä ja identiteettiä. Miksi tulossa oleva seminaari on mielestäsi tärkeä?

Mielikuva lähetystyöstä ja lähetystyöntekijästä on usein vanhahtava, kielteinen ja rajoittunut ainakin niiden ihmisten parissa, joille kirkolliset asiat ovat vieraita. Pyrimme seminaarissa luomaan kaaren historiasta nykypäivään, jotta näkisimme miten lähetystyöntekijöiden merkitys, asema ja identiteetti ovat muuttuneet ja mihin mahdollisesti olemme tulevaisuudessa menossa. Pohdimme myös sitä, tarvitaanko länsimaisia lähetystyöntekijöitä tilanteessa, jossa suurin osa maailman kristityistä asuu globaalissa etelässä.

Lisätietoja Suomen Lähetysseuran teologisesta symposiumista löytyy tästä linkistä.