S-ryhmän päätös lopettaa israelilaista alkuperää olevien tuotteiden ostaminen ja myynti tuli julkisuuteen 19. marraskuuta. Päätös oli tehty jo syyskuussa yhtiön sisällä, mutta siitä tiedotettiin hyvin niukasti, mikä on herättänyt kysymyksiä sen läpinäkyvyydestä.
Yhtiön mukaan linjauksen taustalla on Euroopan komission esitys EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen kauppapykälien jäädyttämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että israelilaiset hedelmät ja vihannekset poistuvat vähitellen valikoimista sopimusten päättyessä.
SOK:n viestintä vahvisti myöhemmin, että päätös oli tehty jo aiemmin ja julkaistu vasta viime viikolla. Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoi MTV Uutisille, että ratkaisu liittyy suoraan komission esitykseen ja sen vaikutuksiin.
Poliitikot reagoivat – osa kiittää, osa kritisoi jyrkästi
Päätös herätti poliitikkojen keskuudessa välittömästi kommentteja niin puolesta kuin vastaan. Esimerkiksi Alviina Alametsä (vihr) ilmaisi Instagram-päivityksessään tyytyväisyytensä yrityksen Israel-boikottiin.
Veronika Honkasalo (Vas) puolestaan kirjoitti Facebookissa: “Näin sitä maailmaa muutetaan paremmaksi. Olemme tehneet Vasemmistoliitossa useampia aloitteita vuosien varrella, jotta HOK-Elanto ei hankintojen kautta tue Israelin miehitys- ja apartheidpolitiikkaa ja nyt muutos tapahtui.” Hän kertoi iloitsevansa päätöksestä.
Kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu Seida Sohrabi arvosteli S-ryhmän päätöstä kovin sanoin ja kutsui sitä virhearvioksi. Hän julkaisi kommenttinsa X-palvelussa 19.11., heti päätöksen tultua julkisuuteen. Sohrabi kirjoitti: ”Virhearvio S-ryhmä – astuitte miinakenttään, josta on vaikea päästä pois ehjin nahoin. Potkitte jo maassa olevaa uhria. Linjan mukaisesti kaupan olisi aikoinaan kuulunut poistaa jenkkiläiset tuotteet, koska al-Qaida iski Yhdysvaltoihin. Tolkuton ja vastuuton päätös.”
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen otti asiaan kantaa X-palvelussa muistuttamalla kevään 1933 tilanteesta Saksassa, jolloin natsipuolue NSDAP vaati järjestelmällistä juutalaiskauppojen ja -tavaroiden boikottia. Räsänen rinnasti S-ryhmän Israel-linjauksen tähän historialliseen esimerkkiin ja totesi, että “sama kaiku askelten” kuuluu nyt myös Suomessa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kutsui S-ryhmän linjausta puolestaan ”puhtaasti poliittiseksi päätökseksi”, joka kohdistuu yksipuolisesti vain yhteen valtioon. Hänen mukaansa kyse ei ole aidosta ihmisoikeusperusteisesta linjasta, vaan valikoivasta boikotoimisesta poliittisen painostuksen seurauksena.
Perussuomalaisten entisen kansanedustajan Mika Niikon mukaan S-ryhmän ratkaisu on poliittisesti yksipuolinen ja osoittaa asenteellisuutta Israelia kohtaan: ”Tämä on puhdasta vihervasemmistolaisten antisemitismia. Juutalaisten tuotteiden boikotointi tilanteessa, jossa kansa taistelee olemassaolostaan islamilaista terrorismia vastaan ei voi olla syy boikotoida israelialaisia tuotteita. Miksi S-ryhmä ei boikotoi muita ihmisoikeusrikkomuksia harjoittavia maita samalla perusteella kuten Kiinaa?”
Kysymys johdonmukaisuudesta
S-ryhmän päätöstä on kuvattu ”arvovalinnaksi”, mutta monet ovat kyseenalaistaneet sen johdonmukaisuuden. Esimerkiksi Kiinan uiguurien kohtelu, Iranin systemaattiset ihmisoikeusloukkaukset ja Turkin kurdivähemmistöön kohdistunut väkivalta eivät ole johtaneet vastaaviin boikotteihin. Tästä syystä S-ryhmän linjauksen on katsottu olevan enemmän ideologinen ele kuin tasapuolinen, ihmisoikeusperustainen päätös.
ICEJ:n Suomen osaston toiminnanjohtaja Jani Salokangas on ottanut aiheeseen kantaa Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa ”Valikoiva moraali.”
Salokangas pitää S-ryhmän päätöstä poistaa israelilaiset tuotteet valikoimistaan ristiriitaisena ja kysyy, miksi samoja ihmisoikeusperusteita ei sovelleta muihin maihin. Hänen mukaansa päätös näyttää enemmän poliittiselta eleeltä kuin johdonmukaiselta ihmisoikeuslinjaukselta.
Salokangas huomauttaa, että jos S-ryhmä käyttäisi samoja kriteerejä muihin valtioihin, markettien hyllyt tyhjenisivät nopeasti. Kiinan, Iranin ja Turkin ihmisoikeusloukkaukset ovat kansainvälisesti todistettuja ja laajasti tunnustettuja, mutta niiden tuotteet täyttävät suomalaiset marketit ilman boikotteja. Human Freedom Index -listauksessa Israel sijoittuu näitä maita huomattavasti korkeammalle, mikä Salokankaan mukaan korostaa S-ryhmän päätöksen valikoivuutta.
Salokangas näkee ilmiössä huolestuttavan kaavan: yksittäisen maan nostaminen tikunnokkaan vahvistaa sellaista poliittista ilmapiiriä, jossa Israel joutuu erityisasemaan negatiivisella tavalla. Hänen mukaansa tämä ei ole universaalia ihmisoikeuspolitiikkaa, vaan ideologisesti latautunut valinta, joka heikentää koko ihmisoikeustyön uskottavuutta.
Lisäksi Salokangas muistuttaa, että antisemitismi on Suomessa kasvussa. Juutalaisiin kohdistuvat häirintätapaukset ja viharikokset lisääntyvät, ja tällaiset yksipuoliset päätökset voivat hänen mukaansa entisestään normalisoida ennakkoluuloja.
”Tällainen valikoiva boikotointi herättää kysymyksen siitä, onko kyse moraalisesta linjasta vai poliittisesti latautuneesta tarkoitushakuisuudesta. Valitettavasti antisemitismin liukas pinta on jälleen edessämme, ja historia uhkaa toistaa itseään”, Salokangas kirjoittaa.
