Ruotsi: Nuorten uskonnollisuudessa suuret erot 

 
Tukholma metro nuoria

Ruotsalaistaustaiset nuoret eivät ole juuri missään kosketuksissa uskonnon kanssa. Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien ryhmien perhekeskeisyys puolestaan edesauttaa uskonnon välittymistä perheen sisällä. Kuvituskuva Tukholman metrosta. (Rasmus Gerdin/Unspash)

Ruotsissa maahanmuuttaja- ja ruotsalaistaustaisten nuorten erilaiset arvot vaikeuttavat keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. 

Keskustelussa maahanmuuttajien integraatiosta länsimaiseen yhteiskuntaan esiin nostetaan yleisimmin rakenteellisia tekijöitä, kuten koulutus ja työnsaanti. Ruotsalaisnuorten parissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan yksi merkittävimmistä tekijöistä näyttäisi kuitenkin olevan maahanmuuttajataustaisten vahva uskonnollisuus ja sen vaikuttamat konservatiiviset arvot. 

Ruotsalaistaustaisista nuorista uskontoa pitää tärkeänä vain 14 prosenttia, kun taas ulkomaalaistaustaisista nuorista yli 70 prosentille uskonto on tärkeä. Tämä ero johtaa puolestaan suuriin arvoeroihin: ulkomaalaistaustaiset nuoret vastustavat enemmän aborttia, avioeroa, samaa sukupuolta olevien avioliittoa ja sukupuolten tasa-arvoa, jotka ruotsalaistaustaisille ovat tärkeitä arvoja. 

Sansa Neliöb. 14.11.-13.12. MJa

– Tämä on valtava ero, mutta on otettava huomioon, että ruotsalaistaustaiset nuoret ovat tässä suhteessa kansainvälisestikin toisessa ääripäässä, toteaa sosiologian professori Carina Mood, yksi tutkimuksen tekijöistä. 

 Ulkomaalaistaustaisista nuorista yli 70 prosentille uskonto on tärkeä.

Eron taustalla tutkijat näkevät toisaalta Ruotsin pitkän maallistumiskehityksen, toisaalta maahanmuuttajien vahvan perhekeskeisyyden. Ruotsalaistaustaiset nuoret eivät ole juuri missään kosketuksissa uskonnon kanssa, eivätkä heidän vanhempansa useinkaan ole uskonnollisia.  

Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien ryhmien perhekeskeisyys puolestaan edesauttaa uskonnon välittymistä perheen sisällä. Moodin mukaan erityisesti Lähi-idästä Ruotsiin saapuneet ovat vahvasti uskonnollisia riippumatta siitä, ovatko he kristittyjä vai muslimeja. 

 

Siinä missä maahanmuuttajataustaisten nuorten on vaikea hyväksyä Ruotsin maallistuneen yhteiskunnan arvoja, ruotsalaistaustaiset nuoret vastaavasti vierastavat sitä, että julkisuudessa saavat yhä enemmän näkyvyyttä henkilöt, jotka ovat vahvasti uskonnollisia. 

Ruohonjuuritasolla erilainen maailmankuva vaikeuttaa nuorten vuorovaikutusta, keskinäistä ymmärrystä ja hyväksyntää sekä estää esimerkiksi avioitumista toisin ajattelevan kanssa. 

Vaikka tutkijat eivät ota kantaa siihen, mikä olisi toivottavaa, he toteavat, että uskonto saattaa tehdä ihmisestä rauhallisemman ja perhekeskeisemmän. 

Carina Moodin, Jan O. Jonssonin ja Gerog Treuterin tutkimus Integration bland unga – en mångkulturell generation växer upp toteutettiin Tukholman yliopiston tulevaisuudentutkimusinstituutissa, ja siihen osallistui 5 000 nuorta. Asiasta uutisoi Dagen-lehti.