Ruokaturvahanke vahvistaa naisten ihmisoikeuksia Bangladeshin maaseudulla

 

Naisten osuuskunta koolla itse rakennetun katoksen alla. Kuva Outi Saari.

Lähetysyhdistys Kylväjän toteuttaman ruokaturvahankkeen tulokset vakuuttavat ulkopuolisen arvioijan. Hanke edistää naisten ja tyttöjen asemaa, lisää heikommassa asemassa olevien ryhmien tasa-arvoa ja ohjaa luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Lähetysyhdistys Kylväjä toteuttaa Bangladeshissa ruokaturvahanketta Suomen ulkoasiainministeriön hanketuella. Hankkeesta valmistuneen ulkoisen arvioinnin tulokset rohkaisevat.

Amerikkalainen maatalouskonsultti Craig A. Meisner kiittää arviossaan hankkeen suunnitelmallista ja päämäärätietoista toteuttamista. Meisner vaikuttui paitsi ruokaturvahankkeen tuloksista, myös Kylväjän yhteistyöjärjestön BLM-F:n koko 40-vuotisesta työstä Bangladeshin maaseutukylien vähemmistökansojen parissa.

Jalohaukat leiri vko 2

– Hankkeen tulokset ovat selkeitä: tällä hankkeella on vahva vaikutus, vakuutti Meisner.

Ruokaturvan puute on merkittävä ongelma Bangladeshissa. Tähän vaikuttavat maan alhainen kehitystaso, korkea asukastiheys sekä toistuvat luonnonkatastrofit. 25 miljoonaa bangladeshilaista kärsii aliravitsemuksesta ja noin 7 miljoonaa lasta on kroonisesti aliravittuja.

Kylväjän ruokaturvahanke keskittyy ruokaturvan parantamiseen ja aliravitsemuksen torjumiseen Luoteis-Bangladeshissa. Tavoite on ruoan saatavuuden parantuminen ja erityisesti naisten, lasten ja vammaisten aliravitsemuksen ehkäiseminen. Tavoitteisiin pyritään maaseudun kyläyhteisöjen voimaannuttamisella.

Hankkeen tulokset ovat selkeitä: tällä hankkeella on vahva vaikutus.

– Hankkeen vaikutuspiirissä olevilla ihmisillä on tietoa terveellisestä ravinnosta, ja he syövät terveellisesti. Koulutuksen myötä kehittyneet viljelymenetelmät mahdollistavat tämän. Hankkeen kautta on saatu siemeniä keittiöpuutarhoihin, jotka tuottavat syötävää ympäri vuoden. Kylien perheet ovat omavaraisia ruuan suhteen. Ruokaturvahankkeen opeilla perheet pystyvät säästämään ja suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin, Meisner kuvaili.

– Ruokaturvahanke vaikuttaa vahvasti lasten elämään. Heidän terveyttään seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin aliravitsemuksen estämiseksi. Äitien kouluttamisella on suora vaikutus lasten terveyteen. Ruokaturvan parantuminen näkyy lasten hyvinvoinnissa: kotipuutarhat takaavat, että lapset saavat säännöllisesti tuoreita vihanneksia.

Myös paikalliset viranomaiset, joita Meisner tapasi, kiittelivät hankkeen vaikutuksia. Arvioija kannustaa hankkeen toteuttamiseksi lahjoituksia tehneitä tahoja pitkäjänteisyyteen:

– Tarvitaan lisää tukijoita, jotta työ voisi laajentua entisestään. Lahjoittajat rakentavat Bangladeshin tulevaisuutta. Hän kertoo kokemuksestaan klinikkavierailulta:

Meisner korostaa ruokaturvahankkeen vahvistavan maaseudun naisten ihmisoikeuksia.

– Naisilla ja muilla heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä on nyt mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Heitä opastetaan perustamaan demokraattisia, yhteisöpohjaisia ​​ruohonjuuritason organisaatioita, joista saatu tietotaito pysyy paikallisyhteisöissä tulevinakin vuosina, Meisner analysoi.

– Hanke edistää naisten ja tyttöjen asemaa, heikommassa asemassa olevien ryhmien tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia sekä ympäristöystävällisiä käytänteitä. Se parantaa ihmisten hyvinvointia, sosiaalista tasa-arvoa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ruokaturvahanke edistää naisten ja tyttöjen asemaa

Hankkeen keskeisiin toimintoihin kuuluu säästöryhmien ja osuuskuntien muodostaminen. Osallisuutta vahvistetaan köyhimmissä yhteisöissä tulonhankintakoulutuksella, jota täydentää maatalouskoulutus sekä kotipuutarhojen perustamiseen ja kotieläinten kasvatukseen kannustaminen. Lisäksi hankkeessa annetaan terveyskasvatusta sekä ravitsemusneuvontaa ja toteutetaan lasten painonseurantaa.

Keskeiset edunsaajat kuuluvat maaseudun köyhien ja syrjäytyneiden ryhmiin. He ovat muun muassa maaseudun päivätyöläisiä, erityisesti naisia, päivätyöläisten lapsia ja köyhien yhteisöjen vammaisia ihmisiä sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Meisner laskee heitä olevan yli 5200 naista, miestä ja lasta.

Meisnerin raportti esittelee myös hankkeen hyödynsaajien kokemuksia. Meisnerin vieraillessa naisten osuuskunnassa he kertoivat hänelle, miten olivat saaneet muun muuassa siemeniä vehnän ja perunoiden kasvattamiseen. Naiset kertoivat, että he ovat ensimmäistä kertaa elämässään saaneet koulutusta kansalaisjärjestöltä. Tulevaisuudessa he suunnittelevat osuuskuntana vuokraavansa maata, jossa voisivat kasvattaa kalaa, vihanneksia tai riisiä. He haluaisivat ostaa sähköllä kulkevan rikshan ja vuokrata sitä eteenpäin tai ostaa vasikan kasvatettavaksi. He kertoivat, että kotipuutarhakoulutus oli ollut kaikista hyödyllisin ja Craig todisti, että heidän puutarhansa voivat hyvin, vaikka paras kasvukausi oli jo ohi. He olivat myös oppineet ylläpitämään ympäristöystävällistä kompostia, joka oli jo valmiina käytettäväksi. Myös paikallinen poliittinen johtaja oli paikalla ja kertoi, että Kylväjän ja Suomen ulkoministeriön tukemaan hanketta toteuttava kansalaisjärjestö Bangladesh Lutheran Mission – Finnish (BLM-F) on paras alueella toimivista järjestöistä. Hänen mukaansa muut järjestöt antavat pääasiassa mikrolainoja, mutta BLM-F toimii eri tavoin.

– Mikrolainojen antaminen nähdään Bangladeshissa lähinnä liiketoimintana, jonka kautta järjestöt hankkivat itselleen tuloja. BLM-F toimii kuitenkin eri tavalla vahvistaen ihmisten omia mahdollisuuksia ansaita itse elantonsa, selventää Kylväjän kehitysyhteistyöntekijänä Bangladeshissa toimiva Saara Bengtsson.

Keskeiset edunsaajat kuuluvat maaseudun köyhien ja syrjäytyneiden ryhmiin.

Kehittämisehdotukseksi Meisner nosti kansallisten työntekijöiden kouluttamisen. Hankkeen jatkoseuranta mahdollistaisi näin entistä paremmin hankkeen hyvien tulosten esiintuomisen. Kylväjän johtava hankekoordinattori yhtyy ulkopuolisen arvioijan näkemyksiin:

– Ruokaturvahankkeemme on merkittävällä tavalla edistänyt naisten osallistumismahdollisuuksia. Suurin kiitos tästä kuuluu näille rohkeille ja upeille naisille, jotka tekevät kaikkensa perheidensä puolesta. Jokaisella meistä on monia unelmia, joita haluamme toteuttaa itsemme ja läheistemme parhaaksi. Unelmat alkavat pienistä askelista, joita otamme yksi kerrallaan, kunnes joku päivä huomaamme elävämme unelmaamme todeksi. Saakoon nämä unelmat ja askeleet rohkaista meitäkin kulkemaan eteenpäin, yksi hetki ja päivä kerrallaan.

– Hankearviointi on tärkeä osa kehitysyhteistyötä. Arviointien aikataulu sisällytetään hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa. Arvioinnit auttavat kansallisia yhteistyöjärjestöjä kehittämään toimintaansa. Ne osoittavat, tuottaako työ sitä tulosta, jota varten hankkeet on suunniteltu ja toteutettu. Ulkopuolisen tekemä arviointi auttaa niin kansallisia työntekijöitä kuin lahjoittajiakin tietämään, missä olisi parantamisen varaa ja onko hankkeella halutut vaikutukset, täydentää Saara Bengtsson.

 

Kuva: Outi Saari

 
Kylvaja artikkelibanneri