Raimo Sailas ja Tapio Luoma: Onko pakko olla onnellinen vai riittäisikö tyytyväisyys?

Raimo Sailas ja Tapio Luoma. Kuva: Sari Savela

Arvojen tulisi näkyä käytännön toiminnassa. Tätä mieltä olivat paneelikeskustelijat ministeri Raimo Sailas ja piispa Tapio Luoma Kirkkopäivillä pidetyssä paneelikeskustelussa, jota johti liiketoimintakehittäjä Jaana Villanen.

Tapio Luoma ja Raimo Sailas keskustelivat arvoista ja Suomen tulevaisuudesta arvojohtamiseen ja arvojen merkitykseen perehtyneen liiketoimintakehittäjä Jaana Villasen johdolla Kirkkopäivillä Turussa.

–          Arvoja on vaikea sanoittaa. Arvojen tulisi olla relevantteja, sellaisia, jotka on helppo sisäistää ja jotka eivät tunnu päälle liimatuilta, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma sanoo.

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma muistelee muutaman vuoden takaista Kirkon strategian uudistusta. Silloin Kirkon arvoiksi määriteltiin yksinkertaisesti usko, toivo ja rakkaus.

–          Ihmisen toimintaa ohjaavat aina arvot. Jos niitä ei ole mietitty ja tehty yhteisiksi, yksilön arvot ohjaavat toimintaa, pohtii Tapio Luoma.

Raimo Sailas yhtyy näkemykseen. Vaikka esimerkiksi eri hallitusohjelmissa ei ole ollut auki kirjoitettuja arvoja, niin yksilötasolla arvot – usein tiedostamattomat –  vaikuttavat toimintaan.

–          Ihmiset määrittelevät samankin arvon eri tavoin. Ajatellaan vaikka sanaa hyvinvointivaltio. Kun siitä alettiin puhua, niin osa poliittisista puolueista vastusti sitä voimakkaasti. Nyt kaikki puhuvat kilpaa hyvinvointivaltiosta.

Osallisuuden kokemus vähentynyt

Jaana Villanen johdattaa keskustelijat miettimään osallisuutta.

–          Osallisuuden käsite on vaikeasti sisäistettävissä. Sen taustalla on ajatus: kun ihminen huomaa olevansa osallinen, hän kuuluu johonkin isompaan kokonaisuuteen. Kirkon jäsenyys on konkreettinen tapa olla osallinen, Tapio Luoma sanoo.

Luoman mukaan kristitty on jäsen Kristuksen ruumiissa. Se osallisuus on jotain, mitä ei voi ostaa. Ihmisen syvintä olemusta ei voi määritellä ilman tätä osallisuutta.

Raimo Sailas arvelee osallisuuden kokemuksen vähentyneen, kun verrataan aikaan, jolloin hyvinvointivaltiota vasta rakennettiin. Silloin oli täystyöllisyys, toisin kuin nyt, jolloin on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja moni ihminen kärsii yksinäisyydestä. Sailaksen mukaan työttömyyden vähentäminen lisäisi osallisuuden kokemusta.

Muutos on vääjämätön

–          Kannattaa muistaa, että Suomen bkt (bruttokansantuote) on tällä hetkellä pienempi kuin vuosina 2007-2008. Ei sitä kukaan osannut ennustaa, Raimo Sailas sanoo, kun keskustelu siirtyy talouteen ja hyvinvointivaltioon.

Sailas toteaa, että väestön ikääntyminen ja siten työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa bruttokansantuotteeseen. Edes kohtuullinen maahanmuutto ei voi tätä Sailaksen mukaan paikata.

–          Kaikki suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Suomi on onneksi aika hyvin osannut varautua tähän.

Tapio Luoman mukaan taloudelliset asiat ovat keskeisiä myös jatkossa.

–          Onko ihminen oman onnensa seppä vai osa suurempaa kokonaisuutta? Luoma pohtii, Onko pakko olla onnellinen vai riittäisikö tyytyväisyys.

Luoma arvelee tyytyväisen ihmisen olevan ympäristölle parempi vaihtoehto kuin ihmisen, joka vimmaisesti etsii omaa onneaan.

Myös Sailas uskoo, että ihminen voi olla tyytyväinen vaatimattomammalla elintasolla.

–          Jos kaikki maat pyrkivät samaan elintasoon, resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Kohtuullisuus on tärkeä arvo.

Onko muutos mahdollinen? Jaana Villanen kysyy keskustelijoilta.

–          Se on välttämätön. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin alentaa elintasoa, Raimo Sailas sanoo.

–          Muutos voi alkaa, kun uhkatekijät alkavat realisoitua ja ovat lähempänä omaa nahkaa. Se on kyllä ällistyttävää, kuinka ilmastonmuutosta ei tunnusteta kaikkialla, Tapio Luoma toteaa.

Yhteinen maisema

Suomen visioita ja arvoja pohtiessa on Raimo Sailaksen mielestä aluksi hyvä pohtia, mistä tulemme kansakuntana.

–          Suomi on menestystarina. On odottamatonta, että arktisella alueella on tällainen valtio, joka on maailman kärkijoukkoa monissa tilastoissa, Sailas toteaa, – Olemme olleet nokkelia soveltamaan erilaisia tekniikoita. Olemme oppineet sekä lännestä että idästä.

Suomen kasvussa on ollut koko kansakunta mukana.

Sailas nostaa yhdeksi arvoksi säästämisen. Käsitteen, joka ei viime vuosina ole useinkaan ollut arvokeskusteluissa mukana.

–          Tällä hetkellä kotitaloudet ovat erittäin velkaantuneita, koska korot ovat alhaisia, Sailas sanoo.

–          Säästäväisyys tuntuu hyvältä arvolta, myös yhteisyys nousee mieleen, Luoma sanoo ja jatkaa, – Missä määrin pidämme arvokkaana sitä, että meillä on jokin yhteinen arvo, jonka eteen teemme työtä. Samalla olemme osa laajempaa valtioiden perhettä.

Kahteen sanaan kiteytettynä Tapio Luoma tiivistää Suomen visiot ja arvot sanapariin: yhteinen maisema. Raimo Sailas yhtyy Luoman kiteytykseen.