Kirjoittanut
Kirkon arvoillassa 26.2. puoluejohtajat haastettiin keskustelemaan kirkon hallitusohjelmatavoitteista. Teemoina olivat muun muassa uskonnonvapaus ja kehitysyhteistyö.
En panisi ollenkaan pahakseni, että kirkko ja kristinusko näkyisivät julkisuudessa ja julkisessa tilassa vähän enemmänkin kuin tänä päivänä, pääministeri Aleksander Stubb (kok.) painotti.
Varapuheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) totesi Suomen olevan kristitty maa. Kristinusko on hänen mukaansa osa suomalaista perinnettä ja historiaa. Tästä syystä kenttähartauksia tai suvivirren laulamista kouluissa ei pitäisi lopettaa.
– Liikaa painoa ei saa antaa uskonnottomien mielipiteille. Esimerkiksi Vapaa-ajattelijat edustaa mielestäni suurempaa ryhmää kuin itse asiassa edustaa. Se tapahtuu kirkkoon kuuluvien kustannuksella, Niinistö huomautti.
Hän sijaisti tilaisuudessa puheenjohtaja Timo Soinia, joka jäi pois aikataulusyihin vedoten.
Puoluejohtaja Päivi Räsänen (kd.) muistutti, että uskonnonvapauteen kuuluu oikeus harjoittaa uskontoa. Hän korosti, ettei kenenkään tarvitse osallistua harjoittamiseen vastoin vakaamustaan, mutta kristilliseen kulttuuriperintöön tutustumiseen pitää olla oikeus kaikilla lapsilla.
Myös puoluejohtaja Carl Haglund (r.) nosti esiin valinnan vapauden. Hänen mukaansa koulussa tai puolustusvoimissa täytyy olla lupa kieltäytyä uskonnollisista tilaisuuksista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ”uskonto pitää piilottaa suljettuun huoneeseen”.
Puoluejohtajat Antti Rinne (sd.) ja Ville Niinistö (vihr.) toivoivat, että uskontojen annettaisiin näkyä julkisessa tilassa. Uskonnoista kumpuavia arvoja on heidän mielestään tärkeää pitää yhteiskunnassa esillä. Rinne lisäksi painotti, että eri uskonnollisten yhdyskuntien on saatava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kehotti kristittyjä hyväksymään uskonnonvapauden myös muille kuin itselleen. Hän korvasi arvoillassa puoluejohtaja Juha Sipilän, joka perui osallistumisensa poikansa menehtymisen vuoksi.
Ainoastaan puoluejohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) haluaisi vähentää uskontojen roolia julkisessa tilassa. Hänen mielestään olisi parempi, jos esimerkiksi kouluissa ei tuotaisi mitään uskontoa voimakkaasti esille.
– Uskonnonopetuksen sijaan olisi hyvä, että kaikille opetettaisiin nykyisen elämänkatsomuksen kaltaista ainetta, jossa käydään läpi kaikkia uskontoja, Arhinmäki totesi.
Kehitysyhteistyö tuottaa tulosta
Arvoillassa useampi puoluejohtaja myönsi häpeävänsä sitä, ettei Suomi ole pitänyt kiinni aikomuksestaan panostaa kehitysyhteistyöhön.
– Me olemme kehitysyhteistyömäärärahoissa jääneet jälkeen niistä lupauksista, joita tämänkin hallituskauden alussa annettiin, ja nyt on leikattu lisää, Ville Niinistö kertoi.
Haglund totesi, että kehitysavusta on helpompaa leikata kuin monista muista kohteista, koska ”oppositiolta ei tule moitteita eikä kansaltakaan”. Arvoillassa esitetyn tutkimustuloksen valossa suomalaiset ovat eniten valmiita leikkaamaan kehitysavusta ja paluumuuttajien kotouttamisesta.
Puoluejohtajat kuitenkin muistuttivat, että monissa maissa äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja kehitysavulla on ollut konkreettista merkitystä ihmisten elämään. He jakoivat kokemuksiaan vierailuiltaan eri maissa, joihin kehitysapua on viety.
– Tärkeintä on, että työ tuottaa tulosta. Toivon, että voimme jonain päivänä elää maailmassa, jossa ei tarvita kehitysapua, Stubb tähdensi.
Saarikon mukaan kirkko on kehitysyhteistyön pioneeri, joka on tehnyt ansiokasta työtä, erityisesti lähetysjärjestöjen kautta. Myös Räsänen painotti järjestöjen työtä ruohonjuuritasolla.
– Siellä väärinkäytökset ovat vähäisimpiä, hän selitti.
Kirkon arvoillan juonsivat kirkkoherra Teemu Laajasalo sekä tiedottaja Heli Karhumäki. Tilaisuuden avasi arkkipiispa Kari Mäkinen. Illan aikana keskustelu sosiaalisessa mediassa oli vilkasta, ja Twitterissä julkaistiin yli 350 viestiä hashtagilla (#) arvoilta.
Tilaisuus päättyi tehtävään, jossa puoluejohtajien piti kehua toisiaan ja kertoa, mitä he arvostavat toistensa työssä.
