Professori Craig A. Evans: ”Uusi testamentti on ihme”

 

Craig A. Evans. Kuva: Petri Vähäsarja.

Kanadalaisen Acadia-yliopiston Uuden testamentin professori Craig A. Evans puolusti Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Uuden testamentin historiallista luotettavuutta. Hän harmitteli sitä, että suuri yleisö nielee mukisematta Da Vinci Koodi -sadun ja muun Uuden testamentin asemaa näennäisesti horjuttavan ”roskan”.

Evans vastustaa erityisesti väitteitä, joiden mukaan alkuperäinen Uusi testamentti olisi ollut erilainen kuin se, jota me luemme.

– Uuden testamentin kokonaisuudessa tapahtuneet muutokset ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä merkitystä, maailman johtaviin Jeesus-tutkijoihin kuuluva Evans totesi.

Esimerkiksi Uuden testamentin ”muuttuneista” kohdista hän nosti Markuksen ja Johanneksen evankeliumien katkelmat (Mark. 16:9-20 ja Joh. 7:53-8:11), jotka puuttuvat vanhimmista käsikirjoituksista.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Hän totesi, että tällaiset lisäykset ovat kuitenkin luotettavia ja sopusoinnussa Uuden testamentin muun sisällön kanssa.

– Esimerkiksi Markuksen kuvaama Jeesuksen ilmestyminen on kuvattu myös muissa evankeliumeissa.

– Siihen nähden, miten laaja kokoelma Uusi testamentti on, epäselviä kohtia on hyvin vähän. Uuden testamentin synty ja säilyminen on ihme. Muu tuon ajan kirjallisuus on keskimäärin elänyt aikojen saatossa paljon, antiikin tekstejä syvällisesti tunteva Evans sanoi.

Se, että Uusi testamentti on koottu valtavasta määrästä käsikirjoituksia, ainoastaan lisää sen asiasisällön luotettavuutta, toteaa Evans.

– Käsikirjoitusten kopiot, joihin Uusi testamentti perustuu, ovat taitavien kirjureiden tekemiä, eikä niissä ole edes huolimattomuusvirheitä. Tästä ovat kaikki vakavasti otettavat tutkijat yhtä mieltä.

Evans otti esille myös niin sanotut ”kaanonin ulkopuoliset Uuden testamentin tekstit”, joiden avulla jotkut tutkijat ovat yrittäneet horjuttaa evankeliumien sanomaa Jeesuksesta. Näitä ovat muun muassa Tuomaan evankeliumi, Markuksen salainen evankeliumi ja Juudaksen evankeliumi.

– Ne jäivät Uuden testamentin ulkopuolelle, koska ne olivat myöhäisiä ja kirkon johtajat katsoivat, etteivät ne edustaneet kaanonin mukaista henkeä ja kristinuskon tulkintaa.

Evansin mukaan Uuteen testamenttiin otetut kirjat ovat vahvasti suhteessa aikaan ja paikkaan. Jerusalem on olemassa. Pilatus on historiallinen henkilö. Ulkopuolelle jääneet kirjat, kuten Tuomaan evankeliumi, edustavat usein yleisempää gnostilaissävytteistä pohdiskelua, eivätkä ne anna samaa kuvaa Jeesuksesta kuin evankeliumit.

– Esimerkiksi gnostilaisissa teksteissä hylätään Vanhan testamentin mukainen luotu maailma, Jeesuksen inkarnaatio ja sovitustyö. Jeesus on niissä vain ”tiedon paljastaja” eikä niinkään henkilökohtainen sovittaja.

– Nämä teokset voivat sisältää joitakin Jeesuksen aitoja lausumia. Ne eivät kuitenkaan ole tarpeeksi luotettavia Uuden testamentin kaanoniin, Evans sanoi.

– Esimerkiksi Pietarin evankeliumissa on koomiseltakin kuulostava kohta, jossa Jeesuksen risti tulee mukaan hautaan ja alkaa ”kävellä”, kun ylösnousemus koittaa, Evans kertoi.

Craig A. Evans selvittää näkemyksiään ja nykytieteen Jeesus-kuvaa laajasti myös Perussanoman juuri ilmestyneessä suomennoksessa Jeesus-huijaus paljastuu.

Teologisten opintopäivien avajaispäivänä kuultiin myös Viron kirkon terveiset arkkipiispa Urmas Viilmanin ja lääninrovasti Joel Luhametsin tuomina. Inkerin kirkon terveiset kertoi piispa Aarre Kuukauppi.

Perusta-lehden teologiset opintopäivät jatkuvat Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 4.1. asti.

 
Artikkelibanneri perussanoma