Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa antisemitismia vastaan vainottujen muistojuhlassa

 

Presidentti Sauli Niinistö otti voimakkaasti kantaa antisemitismia vastaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa 27.1.2015 seuraavasti: Tasan 70 vuotta sitten avautuivat Auschwitzin portit. Keskitysleiriltä selvinneille koitti epätodelliselta tuntuva pelastus ja vapaus. Heidän vapauttajilleen näky oli karmaiseva. Ihmiskunnalle, meille kaikille, tuo hetki merkitsee edelleen yhtä historiamme mustimman hetken käännekohtaa.

Holokaustin uhreina kuoli miljoonia viattomia ihmisiä. Koko silloisesta juutalaisyhteisöstä eri arvioiden mukaan yli puolet, noin kuusi miljoonaa, kuoli kansanmurhan uhreina. Juutalaisten rinnalla surmattiin myös muihin vähemmistöihin kuuluneita ihmisiä.

Me emme saa koskaan unohtaa tuota vaihetta historiastamme. Uhrilukujen lisäksi meidän on tärkeää tietää holokaustin vuoksi kuolleiden ihmisten tarinoita; keitä he olivat, mitä he tekivät työkseen, mitä he olisivat aikuisina halunneet tehdä. Meidän on tärkeää kuunnella niitä, jotka ovat joukossamme kertomassa tuosta synkästä ajanjaksosta. Meidän on tiedostettava, mitä perintöä holokaustista vielä kannamme mukanamme, ja miten tuo historian kulku näkyy ympäristössämme. Se kaikki auttaa meitä muistamaan.

SEKL neliö1kk talvi

Seitsemänkymmenen vuoden jälkeen me emme saa antaa itsellemme lupaa unohtaa. Holokaustin on pysyttävä aina ihmiskunnan yhteisessä muistissa – jotta sellaista ei enää koskaan tapahtuisi. Myös siksi on tärkeää, että me olemme tänään kokoontuneet yhdessä kunnioittamaan ja muistamaan vainojen uhreja.

Viime aikoina olemme jälleen järkyttyneet kuulemastamme ja näkemästämme. Kolme viikkoa sitten Pariisissa surmattiin julmalla tavalla ihmisiä heidän mielipiteidensä ja työnsä vuoksi. Sattumaa ei myöskään ollut samassa yhteydessä tehty isku juutalaiskauppaan. Viattomia ihmisiä surmataan koko ajan myös Nigeriassa, Pakistanissa ja Jemenissä.

Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on kasvanut. Rasismia ja muukalaisvihaa sekä antisemitismiä on entistä selvemmin havaittavissa yhteisöissämme. Myös viharikokset ja vihapuheet ovat tämän päivän ilmiöitä, joista yksikään valtio ei enää ole vapaa. Näiden laittomien tekojen yksi tarkoitus on luoda turvattomuutta ja levittää pelkoa. Niillä halutaan suistaa tavallisen ihmisen ja toimivan yhteiskunnan arki pois raiteiltaan.

Kansainvälisen yhteisön, jokaisen valtion, kansasalaisyhteiskunnan – meidän kaikkien on tehtävä enemmän töitä näiden rikosten ja ilmiöiden kitkemiseksi.

Kun demokratiaa vastaan hyökätään tai oikeusvaltioperiaatteet kiistetään, demokraattiset valtiot vastaavat siihen demokratian keinoin, avoimuutta kunnioittaen ja oikeusvaltioperiaatteita korostaen. Demokraattinen ja moniarvoinen yhteiskunta perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, suvaitsevuuteen ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomi toimii näin ja näitä periaatteita Suomi myös edistää kansainvälisen yhteisön jäsenenä.

Meillä ihmisillä on tarve ja halu ymmärtää, löytää selityksiä erityisesti silloin kun käsittämätöntä pahaa tapahtuu. Me voimme vain yrittää kuvitella, millaisia kysymyksiä Auschwitzin muurien sisällä on esitetty: Miksi? Miksi kukaan ei auta ja puutu? Missä ovat kanssaihmiset ja koko muu maailma? Onko inhimillisyys lopullisesti kadonnut?

Tänä päivänä väkivallan ja vihatekojen takaa voi löytyä monia syitä: on työttömyyttä, taloudellista epävakautta, ylisukupolvista huono-osaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta, syrjäytymistä – ja monia täysin selittämättömiä yksittäistapauksia, pelkkää terroria.

Näihin taustatekijöihin on tietenkin puututtava ja löydettävä ratkaisuja. Meidän on vahvistettava koulutusta ja sivistystä, luotava työtä. Mutta sekään ei vielä välttämättä ole tarpeeksi. Miten voisimme tunnistaa ja torjua ihmisen ajatuksiin pesiytynyttä äärimmäistä mutta hiljaista vihaa ennen kuin tuo viha tekee isännästään renkinsä?

Väkivallan ja vihan teot kylvävät ympärilleen lisää vihaa ja paljon pelkoa. Tavallisen ihmisen arki joutuu helposti niiden panttivangiksi. Turvallisuudentunne katoaa eikä elämä tunnu enää omalta. Pariisissa yritetään parhaillaan palata takaisin tavalliseen arkeen, samalla kun kadut ovat täynnä sotilaita. Se on vaikeaa.

Mikään vääryyden kokemus ei voi koskaan, eikä missään tilanteessa, oikeuttaa loukkaamaan tai vahingoittamaan toista. Ei sanoin eikä teon. Se on aina väärin. Meidän on kunnioitettava myös heitä, jotka ovat kansamme eri mieltä. Meidän on käytettävä omia oikeuksiamme niin, että samalla kunnioitamme toisten oikeuksia. Väärää suvaitsevaisuutta on se, että ei puututa, jos huomaa vääryyttä tapahtuvan.

Totuus toimii parhaiten oikeudenmukaisuuden puolustajana.

Auschwitz on juutalaiskansan suurin hautausmaa, jonne on siroteltu syyttömien uhrien tuhkat. Se on nykyisin myös hiljentymisen, mietiskelyn ja anteeksipyynnön paikka. Samaan aikaan tänään meidän tilaisuutemme kanssa Auschwitziin on palannut sen kauhuista 70 vuotta sitten selviytyneitä eri puolilta maailmaa. Muistojuhlassa kynttilät sytytetään yhdessä nuorten kanssa. Elämä jatkuu.

Tänään muistamme ja kunnioitamme vainojen uhreja. Samalla on tärkeää muistaa ja kunnioittaa myös heitä, joilla on ollut uskallusta ja rohkeutta toimia vainoja vastaan. Heitä me tarvitsemme vielä tänäänkin.

Teksti: Presidentti Sauli Niinistön puhe 27.1.2015
Kuva: Tasavallan presidentin kanslia