Poliisipäällikkö: Seurakunnat ja poliisi voisivat lisätä yhteistyötä maahanmuuttajien tukemisessa

 

Poliisilla ei yleensä ole vaikeuksia ymmärtää etenkään kristinuskon piiriin kuuluvaa uskonollisuutta

Keski-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Markku Luoma rauhoittelee rahakeräyslupiin liittyneestä keskustelusta huolestuneita herätyskristittyjä. – En näe poliisihallituksen toiminnassa kannanottoa uskontoja vastaan, Luoma sanoo.

Poliisilla ei yleensä ole vaikeuksia ymmärtää etenkään kristinuskon piiriin kuuluvaa uskonnollisuutta, eikä poliisiviranomaisten piirissä ole uskonnonvastaista tahtotilaa, vakuuttaa Keski-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Markku Luoma tämän viikon Ristin Voitto -lehdessä.

Hän rauhoittelee viime syksynä käydystä, uskonnollisten yhteisöjen rahankeruulupiin liittyvästä keskustelusta huolestuneita herätyskristittyjä.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Yhtä poliisipiiriä laajempien rahankeräysten lupakäsittely siirrettiin vuonna 2010 Etelä-Suomen lääninhallitukselta poliisihallitukselle. Poliisihallitus on tulkinnut rahankeräyslakiin kirjattua yleishyödyllisyysvaatimusta tiukemmin kuin lääninhallitus, ja erityisesti uskonnollisten toimijoiden lupaprosesseissa on ollut vaikeuksia.

Vaikka asia ratkesi ainakin väliaikaisesti sisäministeriön viime syksynä antaman ohjeistuksen myötä, monen herätyskristityn silmissä tapahtumat jättivät poliisihallituksen pirtaan uskontokriittisyyden leiman.

Luoma ymmärtää poliisihallituksen rahankeräyslupiin liittyvää hapuilua. Laki edellyttää keräyskohteen olevan yleishyödyllinen, mutta käsitteen sisältö on määritelty niukasti. Uusi luvanantaja on joutunut etsimään asiaan johdonmukaista tulkintaa.

– Mielestäni poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ollut aika neutraali tässä asiassa. Joka tapauksessa en näe poliisihallituksen toiminnassa kannanottoa uskontoja vastaan enkä pyrkimystä uskonnollisten yhteisöjen toimintavapauksien kaventamiseksi, Luoma toteaa.

Yhteisiä intressejä

Luoman mukaan poliisissa suhtaudutaan erittäin myönteisesti uskonnollisten yhteisöjen toimintaan esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

– Se on yksi asia, jossa poliisin ja seurakuntien intressit ovat yhteiset.

Luoman mukaan poliisi ja seurakunnat voisivat löytää uutta kontaktipintaa ainakin maahanmuuttajatyöstä.

– Yhteiskunnassa on laaja tarve vähentää kantaväestön ja maahanmuuttajien vastakkainasettelua ja estää etnisten ryhmien syrjäytymistä. Arvostan seurakuntien työtä tässä asiassa, ja poliisissa se nähdään hyvin merkittävänä jo yleisen turvallisuudenkin kannalta, Luoma kehuu.

– Seurakuntien kannattaisi tunnustella mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä poliisin kanssa; voisiko poliisi esimerkiksi vierailla maahanmuuttajille suunnatussa tilaisuudessa kertomassa oleskelulupa- ja maahanmuuttoasioista.

”Rikosten uhrit ovat samanarvoisessa asemassa”

Helsingin Sanomissa oli 3. helmikuuta laaja uutinen poliiseille suunnatun kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastanneista 215 poliisista melkein kolmannes oli sitä mieltä, että säästöt ovat ajaneet poliisitoiminnan kriittiseen tilaan. Vastaajien mukaan entistä vakavampia rikoksia jää kiireen vuoksi tutkimatta, hälytystehtävien hoitaminen on huonontunut ja työmotivaatio rapistunut.

Samaan aikaan rikosten määrä on kasvussa.

Voiko kehitys ajaa rikoksen uhrit keskenään eriarvoiseen asemaan: saako pikkutaajaman vapaakristillisen seurakunnan ikkunan rikkominen samanlaisen huomion kuin jonkin mediassa enemmän sympatioita keräävän toimijan kokema vastaava ilkivalta?

– Tällaista eriarvoistumisvaaraa en näe. Kyllä poliisi käyttää resursseja tasapuolisesti, olipa kyse mistä ihmisryhmästä tahansa.

Aiheesta lisää tämän viikon Ristin Voitto -lehdessä.