Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Pohjois-Karjalasta Bangladeshiin

 
Vaalea nainen istuu pöydän ääressa ja hymyilee.

Suvi Arghon kutsu vei hänet toiselle puolelle maailmaa taistelemaan lasten oikeuksien puolesta. Hän haluaa tehdä osaltaan kaikkensa, etteivät tytöt joutuisi liian aikaisin naimisiin.

Kun bangladeshilainen äiti kysyy, mitä hänen pitäisi tehdä avioliittotarjousten suhteen, joita hänen tyttärelleen tulee kuukausittain, mitä vastaan? Tällaisten mietteiden ääressä Suvi Argho, Fidan Bangladeshin maaohjelmakoordinaattori on usein.  

Lapsiavioliitto on aina väärin, myös Bangladeshin lainsäädännön mukaan. Vuonna 2017 säädetyn lain mukaan alle 18-vuotiasta tyttöä tai alle 21-vuotiasta poikaa ei saa naittaa. Käytännössä tytöt avioituvat useimmiten jo teininä ja moni on täysi-ikäiseksi tullessaan jo äiti itsekin.  

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Kuuluminen yhteisöön on iso juttu, ja jos toimit eri tavalla, kuin muut, et kuulu porukkaan. Pelko joutua yhteisön hylkiöksi on vahva. Lisäksi ihmiset pelkäävät, että tyttö jää naimattomaksi. Täällä päälle parikymppinen nuori nainen on jo vanha piika, sanoo Suvi Argho.  

Hän kertoo, että vanhemmat ovat usein huolissaan myös tytön maineesta ja sen menettämisestä. Siksi ”iso tyttö” halutaan saada naimisiin. Naimattomuus on iso häpeä sekä naiselle itselleen että suvulle.  

Mitä minä Suomessa kasvanut tiedän oikeasti köyhyydestä?

Täällä vedotaan usein köyhyyteen, enkä väheksy sitä. Mitä minä Suomessa kasvanut tiedän oikeasti köyhyydestä? Argho pohtii.  

Köyhyys on iso tekijä, ja kun köyhä perhe saa hyvän avioliittotarjouksen rikkaasta perheestä, se vaikuttaa paljon.  

Siinä tilanteessa vanhemmat usein miettivät, että mitä jos toista tarjousta ei tulekaan. Itse kuitenkin uskon, että taustalla painavat köyhyyttä enemmän perinteet ja yhteisön paine. Siksi yhteisöihin vaikuttaminen ja valistustyö on niin tärkeää, Suvi Argho jatkaa.  

Koulutusta lapsiavioliitoista ja huumeista 

Fida tekee koulutustyötä yhdessä paikallisen kumppanin, Assemblies of God -helluntaikirkon kehitysyhteistyöjärjestö Ashirbadin kanssa. Järjestöllä on seurakuntien yhteydessä alakouluja, joilla Fida järjestää oppilaille, perheille, yhteisöille ja viranomaisille suunnattuja koulutuksia.

Työalueillamme esimerkiksi lapsiavioliitto ja huumeet ovat isoja ongelmia. Meidän tehtäväksemme jää vahvistaa tietoisuutta kaikilla tasoilla, lapsista päättäjiin.

Toiveet koulutettavasta aiheesta nousevat yhteisöistä. Paikalliset toivovat koulutusta heille tärkeistä aiheista, ja luomme työpajoja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Työalueillamme esimerkiksi lapsiavioliitto ja huumeet ovat isoja ongelmia. Meidän tehtäväksemme jää vahvistaa tietoisuutta kaikilla tasoilla, lapsista päättäjiin, Suvi Argho kertoo.  

Argho lisää, että joskus työtapaa myös kyseenalaistetaan. Häneltä kysytäänkin toisinaan, mitä hyötyä ihmisten kanssa puhumisesta on.  

Miksi Fida ei perusta kouluja? Miksi ette maksa opettajien palkkoja ja korota niitä? Vastaan kysyjille vastakysymyksellä: kun ohjelmamme loppuu neljän vuoden päästä, mitä teette sen jälkeen? Porukka on hiljaa sen jälkeen. Sanon, että jos haluatte, että palkat nousevat, pitää niiden nousta paikallisesti ja kestävästi. Haluamme jättää tänne pitkäkestoista vaikutusta. Siksi on tärkeä saada myös paikallishallinto ja koko yhteisö mukaan, Argho kertoo. 

Vaalea nainen seisoo sinisessä asussa kädet ristittynä rinnalle.

 Opettajien tärkeä rooli  

Suvi Argho kertoo näkevänsä koulutuksen hyödyn käytännössä. Vaikka Bangladesh on virallistanut lastenoikeudet, on varsinkin maaseudulla paljon epätietoisuutta. Opettajilla ei välttämättä ole peruskoulua enempää koulutusta itselläänkään. Opettajia kuitenkin arvostetaan, ja kun he kuulevat lastenoikeuksista, asettuvat he usein puolustamaan niitä. Ja kun he kertovat oppilailleen oikeuksista, osaavat lapset ja nuoret vaatia niiden toteutumista itsekin, ja tarvittaessa pyytää apua, jos he tietävät heidän oikeuksiaan rikottavan. Opettaja on usein lapselle tai nuorelle helpoin väylä saada apua.  

Tunnen itsekin tapauksia, joissa opettaja on rohkeasti mennyt väliin ja estänyt tytön naittamisen alaikäisenä.

Tunnen itsekin tapauksia, joissa opettaja on rohkeasti mennyt väliin ja estänyt tytön naittamisen alaikäisenä.  

Valistustyön lisäksi Fida järjestää lukutaitokoulutusta. Puolen vuoden mittaisella kurssilla moni aikuinen nainen on oppinut kirjoittamaan ja lukemaan. Uusien taitojen oppiminen vahvistaa naisten itsetuntoa sen lisäksi, että he selviytyvät arjesta paremmin.  

Eräs nainen kertoi koulutuksen jälkeen, että nyt hän osaa hoitaa omaa talouttaan paremmin. Meillä on hyvä paikallinen kumppani ja näen itse, että tilanne yhteisöissä paranee. Se motivoi jatkamaan, vaikka kokonaistilanne on heikko, koronan jälkeen entistä heikompi.  

Muslimimaat sydämellä 

Uravalinta ei ollut Argholle selvä. Vielä kymmenen vuotta sitten nuori nainen mietti omaa tulevaisuuttaan ja kutsumustaan.  

Vuosi 2012 oli kohdallani muutosten vuosi. Uudistuin tuolloin uskossani. Olin matkustellut paljon Yhdysvalloissa ja tehnyt harjoittelun Kiinassa. Halusin tehdä jotain konkreettista opintojeni jälkeen. Otinkin Fidaan yhteyttä, ja harjoittelu nuorisokeskuksessa Kosovossa avautui sitä kautta.  

Myöhemmin Suvi Argho suoritti kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jossa hän erikoistui kehitysyhteistyöhön, mutta teoreettinen koulutus ei valmistanut käytännön työhön. Yliopiston päätteeksi Suvi suoritti vuoden pituisen lähetyslinjan Isossa Kirjassa. Se antoi tärkeää pohdinta-aikaa. Suvi haki Fidalle Bangladeshin maaohjelman koordinaattoriksi. Häntä kiinnosti hankkeen koulutusteema: lastenoikeudet ja opettajien koulutuksen parantaminen.  

En ollut tiennyt Bangladeshista oikein mitään. Muslimimaat olivat sydämelläni ja olikin itselleni yllätys, että Bangladeshissa suurin osa väestöstä on muslimeja, tosin maallistuneita, samoin kuin Kosovossa. Olin itse mielessäni niputtanut Bangladeshin Intian kanssa, ja ajatellut sitä hindumaana.  

Bangladeshissa aasialaiseen kohteliaisuuskulttuuriin tottuneen Arghon yllätti ihmisten suoruus. Huomion kiinnitti myös ihmisten suuri määrä, likaisuus ja pölyisyys. Nyt neljä vuotta pääkaupunki Dhakassa asunut Suvi Argho kokee maan kodikseen.  

Kerrostalossa asuva Argho kertoo, että moni meille itsestäänselvyys on Dhakassa lähes mahdotonta. Vaaleana naisena hänen on esimerkiksi vaikea liikkua yksin herättämättä huomiota. 

Lenkkeily niin kuumassa ja kosteassa on epämiellyttävää, ja välillä on vain päästävä pois ihmisten tuijotuksesta. Silloin Suvi suuntaa Nordic Clubille, jossa on keidas keskellä miljoonakaupunkia: kuntosali ja uima-allas.  

Alussa suhtauduin epäillen tuohon ”ulkomaalaisten kuplaan”, mutta siellä saan hetken olla oma itseni.  

Pieni Bangladeshin lippu ja Suomen lippu vierekkäin ikkunassa.

Bangladeshista Pohjois-Karjalaan  

Nyt Suvi Argho on neljän Bangladeshin vuoden jälkeen palannut hetkeksi Suomeen. Kotiseuduille Lieksaan on muuttanut yhdessä hänen kanssaan bangladeshilainen aviomies Maxim Argho ja pariskunnan Ronan-vauva, joka syntyi keskelle kauneinta Suomen kesää. 

Myös Max on muutosta innoissaan. Hän oli käynyt kerran Suomessa keskellä talvea ja tykkäsi lumesta ja pakkasesta.

Myös Max on muutosta innoissaan. Hän oli käynyt kerran Suomessa keskellä talvea ja tykkäsi lumesta ja pakkasesta. Hän oli opiskellut itsekseen jo Bangladeshissa suomea ja pääsi Suomessa kielikurssille.  

Lieksassa ei kalustettuja vuokra-asuntoja juuri ole, mutta sekin löytyi rukousvastauksena, kun Lieksan helluntaiseurakunta sai lahjoituksena kalustetun asunnon keskustasta. Lähistöllä asuu Suvin (os.Muikun) perhettä. 

Suvi Argho kokee, että pari on luonut alusta saakka omaa perhekulttuuria, jossa on jotain suomalaista ja jotain bangladeshilaista.  

Max on tosin hyvin epätyypillinen bangladeshilainen mies. Hän on muun muassa ollut raskaudessani mukana, ja käynyt yhdessä kanssani neuvolatarkastuksissa.  

Ensi vuoden kuluessa perheen tarkoitus palata Dhakan kotiin ja Suvi Argho palaa tehtäväänsä Bangladeshin maaohjelman vetäjänä.  

Paljon on tehtävää. Varsinkin korona-ajan pitkä koulusulku on vienyt tilannetta taaksepäin. Moni tyttö ei enää palaa koulunpenkille. Mutta se tuo iloa, että näen erityisesti opettajia, joilla on paloa auttaa yhteisöjään. He puhuvat rohkeasti vaikeistakin asioista, kuten hyväksikäytöstä ja menevät väliin. Tunnen myös isiä, jotka puolustavat tyttöjen oikeuksia. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat näkyvästi tyttöjen puolella. 


Voit tutustua lisää Fidan työhön Bangladeshissa www.eväätelämään.fi

 
Fida artikkeliban. 26.8.-22 alkaen.