Kirjoittanut
Gantulga Balgan havahtui vammaisten kohtaamiin vaikeuksiin jo lapsena, kun hänen siskonsa halvaantui.
Sellaista kohtaloa ei soisi kenellekään. Mongolialaisen Gantulga Balganin isosiskon selkäydin vaurioitui sairaalassa tehdyn virheellisen diagnoosin seurauksena. Sisko halvaantui.
Elettiin vuotta 1989. Ganchimeg-sisar oli 11-vuotias ja Gantulga 7.
Perheessä oli kuusi lasta, ja vanhemmat tekivät kovasti töitä heidän kaikkien elättämiseksi. Pyörätuoliin joutuneen sisaren avustaminen annettiin Gantulgan tehtäväksi.
– Oli minun vastuullani viedä hänet ulos, leikkiä hänen kanssaan ja pitää hänestä huolta, Gantulga kertoo.
Nykyään hän toimii Kylväjän Mongolian maatoimistosta synnytetyn itsenäisen kansalaisjärjestön, Tegsh Tusgalin, toiminnanjohtajana.
Sisaren vammautumisella oli pikkuveljen urapolun muotoutumiseen iso vaikutus.
– Hänellä ei ollut mahdollisuutta kehittää itseään peruskoulua pidemmälle. Lisäksi ihmettelin ihmisten asenteita ja käytöstä häntä kohtaan. He näkivät hänet kurjana olentona tai käyttäytyivät kuin olisivat nähneet oudon eläimen. Kun näin, että hän oli eristyksissä yhteiskunnasta eikä päässyt sinne, minne halusi, tahdoin kovasti muuttaa asioita hänen hyväkseen.
– Tunsin joka päivä, että yhteiskunnassa on jotakin vialla.
Pyhäkoulu tutustutti Jeesukseen
Kylväjän työ Mongoliassa käynnistyi vuonna 1997 yhdessä Norjan Luterilaisen Lähetysliiton kanssa. Rautaesiripun eristämä maa oli avautunut lähetystyölle muutamia vuosia aiemmin.
Alkuvaiheessa lähetit keskittyivät seurakunnanistutukseen ja Raamatun opettamiseen. Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet Kylväjä käynnisti Mongoliassa 2000-luvun alussa. Silloisissa projekteissa muun muassa opetettiin terveystietoutta sekä vähennettiin köyhyyttä kehittämällä ihmisten tulonhankkimistaitoja.
Gantulga oli kääntynyt kristityksi vuonna 1994, kun hän oli alkanut osallistua kristilliseen pyhäkouluun yhdessä kahden sisaruksensa kanssa.
Pyhäkoulua piti korealaisten lähetystyöntekijöiden synnyttämä seurakunta. Gantulgan perheen kotoa oli Ulaanbaatarin keskustassa sijaitsevaan kirkkoon matkaa noin kymmenen kilometriä. Silti sisarukset menivät sinne usein kävellen; pääkaupungin julkinen liikenne oli vielä kehittymätöntä.
– Pyhäkoulun opettajat olivat mukavia ihmisiä. He olivat kuin veljiäni, sisariani ja ystäviäni. Siitä lähtien halusin tuntea Jumalaa enemmän, Gantulga sanoo.
Vuonna 2005 hänet kastettiin. Samana vuonna hän meni naimisiin seurakunnassa tapaamansa Munkhbayarin kanssa. Sittemmin perheeseen syntyi kolme lasta.
Gantulga suoritti taloushallinnon tutkinnon. Työ Kylväjän Mongolian-tiimissä alkoi 2010.
– Jo edellisenä vuonna olin nähnyt Kylväjän työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin kirjanpitäjää Arkhangain sivutoimipisteeseen. Kiinnostuin tehtävästä, mutta he olivat ehtineet palkata siihen jonkun toisen. Seuraavana vuonna pääsin järjestön projektikoordinaattoriksi. Myöhemmin toimin myös Kylväjän Mongolian maatoimiston virkaatekevänä johtajana.
Tärkeä työ tempaisi mukaansa. Mieleen on jäänyt muun muassa mongolialaisittain uraauurtava kuurojen järjestötoiminnan kehittämishanke.
Vuonna 2015 Gantulga siirtyi ison sähköyrityksen johtotehtäviin.
Tasa-arvoinen valo
Vuosien kuluessa Kylväjän johto ja paikallinen mongolialainen henkilökunta keskustelivat itsenäisen kehitysjärjestön perustamisesta, jolle Kylväjän Mongolian hanketoiminnot siirrettäisiin. Uusi järjestö aloitti toimintansa toukokuussa 2019, ja Gantulga palkattiin uuden organisaation johtajaksi.
Järjestölle valittu nimi Tegsh Tusgal tarkoittaa tasa-arvoista valoa.
Kuten aiemmin Kylväjän maatoimiston, myös Tegsh Tusgalin toiminnan painopiste on eri vammaisryhmien elinolojen kehittämisessä.
Tällä hetkellä järjestö ja Kylväjä toteuttavat yhdessä kolmea Suomen ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyöhanketta, ja niissä kaikissa eri vammaiset ovat joko yksinomaisena tai merkittävänä kohderyhmänä. Myös osa järjestön työntekijöistä on vammaisia.
Suunnitteilla on kuitenkin myös hankkeita muun muassa perheväkivallan torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Ulkomaisia kumppanuuksia järjestö on Suomen ohella rakentanut erityisesti Japaniin.
Kristillinen perusta näkyviin
Gantulga on nähnyt työn kehittymisen. Yksi tärkeä muutos on ollut suhteiden rakentuminen ministeriöihin ja paikallisviranomaisiin. Marginalisoitujen ihmisten auttaminen edellyttää aina myös yhteiskunnan havahtumista heidän erityishaasteisiinsa.
Järjestön omina tulevaisuuden kehityskohteina nelikymppinen toiminnanjohtaja mainitsee johtamisrakenteen parantamisen, vision uudistamisen sekä työntekijöiden jatkokoulutuksen. Yhteisökehitys etenee koko ajan, ja myös hän itse pyrkii päivittämään omaa osaamistaan.
Vision uudistaminen liittyy haluun kirkastaa organisaation kristillistä perustaa. Tegsh Tusgal rekisteröitiin aatteellisesti neutraaliksi järjestöksi, koska buddhalaisenemmistöisessä maassa kristillisen toimijan rekisteröiminen olisi ollut vaikeampaa. Nyt tavoitteena on päivittää sääntöjä jälkikäteen niin, että järjestön kristillinen arvoperusta tulee mainituksi. Henkilökunnasta merkittävä osa on kristittyjä.
– Kristittynä haluan, että Tegsh Tusgal on kumppani myös paikallisseurakunnille ja osallistuu evankeliumin levittämiseen auttamalla seurakuntia niiden omien sosiaalipalveluiden kehittämisessä.
Teksti: Heikki Salmela
Julkaistu Kylväjä-lehden numerossa 3/2023
Lue lisää:
Mongoliassa kehitetään viittomakielen lainsäädäntöä ja kohennetaan vammaisten ihmisten asemaa
