Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat tänään järjestyksessään kolmannen kirkossa laaditun ”piispainkirjeen”. Jatkosodan päättymisen muistopäivänä julkaistussa kannanotossa painotetaan, ettei rauha ole Suomessakaan itsestäänselvyys.
Piispat korostavat yhteisessä ulostulossaan erityisesti kristillisen rauhan merkitystä yksilölle, yhteisölle ja kansakunnille. Radio Dei kutsui piispat Kaisamari Hintikan ja Jari Jolkkosen suoraan aamulähetykseen avaamaan piispakunnan ajatusmaailmaan suhteessa Ukrainan sotaan ja tänään julkaistuun rauhanvetoomukseen.
– Rauha ei ole vain historiallinen tai poliittinen juhlapuhe, vaan tarkoitettu eläväksi todellisuudeksi jokaisen arjessa, piispat korostavat.
Kristillinen rauha koostuu piispojen mukaan arjen pienistä eleistä: kyvystä kuunnella, ymmärtää erilaisia näkemyksiä ja asettua sovinnon puolelle konfliktin sijaan. Konkreettisia tekojakin tarvitaan.
– Rauhaa rakennetaan parhaiten, kun pelataan futista ja laitetaan ruokaa, Kuopion piispa Jari Jolkkonen kiteyttää.
”Harvinainen lahja”
Kutsu rauhaan -piispainkirjeen ytimessä on viesti siitä, ettei rauhaa tule pitää itsestäänselvyytenä. Piispat muistuttavat, että Suomessakin rauha on ollut ikään kuin “harvinainen lahja, jonka vaaliminen vaatii rukousta, tekoja ja valppautta arjen tasolla”.
Kirjeessä piispat rohkaisevat kristittyjä ottamaan aktiivisen roolin rauhanrakentajina niin seurakuntien kuin koko yhteiskunnan keskellä. Yhteiskunnallisella tasolla rauha tarvitsee puolustusvoimia, mutta arjen rauhaa puolustetaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa – kotona, koulussa, somessa ja kirkossa.
”Kun kirjoitat jotain, mieti hetki, rakentaako se rauhaa vai vahingoittaako.”
Rauhan puhetta somessa
Radiopalautteissa piispoilta toivottiin konkreettisia vinkkejä rauhan rakentamiseen, myös sosiaalisessa mediassa.
– Kun kirjoitat jotain, mieti hetki, rakentaako se rauhaa vai vahingoittaako, Espoon piispa Kaisamari Hintikka vetoaa.
Jokainen viesti ja puheenvuoro on mahdollisuus toimia rauhantekijänä, olipa kyseessä sitten julkinen keskustelu tai yksityinen kohtaaminen.
Piispat painottavat, että rauhaa ei rakenneta ainoastaan valtionjohdon kabineteissa.
Sopua rakennetaan tavallisissa arjen tilanteissa, joissa jokaisella on mahdollisuus vaalia rauhan ja kunnioittavan keskustelun pelisääntöjä. Vastuu on jokaisella seurakuntalaisella, somekeskustelijalla ja naapurilla.
Ikivanha rauhantoivotus
Piispa Hintikka toivoisi liturgien ja seurakuntien viljelevän entistä enemmän perinteistä rauhantervehdystä, joka on yhtä vanha kuin kristillisen seurakunnan synty.
– Kristuksen rauhan toivottaminen on pieni mutta merkittävä teko, jonka voi ottaa omaksi käytännöksi myös messujen ulkopuolella.
Rauhan toivottamisessa on piispojen mukaan jotain erityisen syvää.
– Voitko toivottaa mitään parempaa kuin Kristuksen rauhaa?
Piispainkirjeen perjantaiseen julkistustilaisuus pidettiin tänään perjantaina Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. Tilaisuudessa rohkaistiin seurakuntalaisia pysähtymään omien rauhantekojensa äärelle – olipa kyse hiljentyvästä aamusta, kohtaamisesta työpaikalla tai osallistumisesta yhteiseen keskusteluun.
– Rauhan ja toivon kutsu koskee meitä kaikkia, tiivistivät piispat Kaisamari Hintikka ja Jari Jolkkonen viestinsä Radio Dein lähetyksessä.
Kuuntele Aamuvieras -podcast ja piispojen haastattelu Dei Plussasta.
Tekstin kirjoittanut Eero-Lauri Korhola Miikkapekka Heikkilän haastattelun pohjalta.
