Piispa Jari Jolkkonen: ”Ateisti lainaa arvoja kristinuskosta”

Piispa Jari Jolkkosen mukaan kristinusko on monelle käänteisellä tavalla tärkeä. Kuva: Heli Voipio

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mukaan ateistin on mahdoton ankkuroida käsitystään oikeasta ja väärästä mihinkään ihmisestä riippumattomaan. Uskonnottoman henkilön on Jolkkosen mukaan siis pakko hakea etiikkansa jostain muualta kuin epäuskosta.
– Yleensähän se on lainaa kristinuskosta, ja mikäpäs siinä, hyvä niin.

 

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen arvelee mediassa ja netissä usein pulpahtelevan kriittisen keskustelun kristinuskosta osoittavan, että kristinusko on monille käänteisellä tavalla tärkeä.

Sansa kevat2019

– Tyypillinen esimerkki on professori Kari Enqvist. Hän sanoo, ettei uskonto kiinnosta häntä, mutta siihen nähden on yllättävää, miten paljon hänellä on siitä sanomista.

Jolkkosen mukaan osa kristinuskon arvostelusta on sivistymättömyyttä ja lapsellisia ennakkoluuloja, osassa on taustalla huonoja kokemuksia kristityistä.

– Ne tulevat helposti esteeksi ihmisen ja Jumalan tai ainakin ihmisen ja seurakunnan välille.

Piispa perää kristittyjen puolelta kunnioittavaa ja kunniallista keskustelua, jossa pidetään rohkeasti kiinni omasta uskosta ja perustellaan sitä sekä vedotaan ymmärrykseen ja pyritään osoittamaan kristinuskon sisäinen johdonmukaisuus.

– En kaipaa sellaista kristinuskon puolustamista, jossa ajaudutaan inttämiseen ja ajatellaan, että Jumalan olemassaolo voidaan todistaa vastaansanomattomasti. Nämä asiat omaksutaan uskon varassa. Toisaalta ei riitä, jos sanotaan uskonnollisen kielen olevan runoutta, joka ei kuvaa tätä todellista maailmaa tai jota ei voida käsittää ymmärryksellä, sillä silloin kirkko eristää itsensä älyllisestä keskustelusta.

Piispa toteaa kristityn etiikan ankkuroituvan vahvasti siihen, kuka Jumala on ja millainen hän on.

– Ateistin ongelma on, että vaikka hän voi tietenkin toimia eettisesti ja olla hyvä toisille, ateismissa arvot ja etiikka eivät oikeastaan kiinnity mihinkään eikä niillä ole objektiivista, ihmisestä riippumatonta perustaa. Epäuskosta ei seuraa mitään tiettyjä eettisiä arvoja. Sen takia minusta näyttää siltä, että ateismi johtaa eettiseen relativismiin, jossa ei ole ehdottomia oikean ja väärän arviointiperusteita, hän vertaa.

Uskonnottoman henkilön on Jolkkosen mukaan siis pakko hakea etiikkansa jostain muualta kuin epäuskosta.

– Yleensähän se on lainaa kristinuskosta, ja mikäpäs siinä, hyvä niin.

Kristinuskossa on älyllistä, eettistä ja emotionaalista latausta

Piispa Jari Jolkkonen tähdentää, että kristinusko perustuu siihen, mitä hyvää Jumala on tehnyt meidän puolestamme, ja siitä emme saa varmaa tietoa muualta kuin kirkon perusdokumenteista eli Raamatusta, uskontunnustuksesta ja luterilaisista tunnustuskirjoista. 

– Kristinuskossa on hämmästyttävän paljon älyllistä, emotionaalista ja eettistä latausta. Se on hyvin kokonaisvaltaista. Kristinusko ei ole vain uskoa johonkin olioon, eikä yleistä luomis­uskoa, vaan se on kokonainen sivilisaatio, piispa Jolkkonen vastaa tiedusteluun, mikä hänelle itselleen on kristinuskossa erityisen merkittävää.

Hän miettii, miten kirkossa saadaan parhaiten otettua huomioon tämä kokonaisuus: älyllinen keskustelu vakaumuksista ja arvoista, ja myös ihmisten tunteet, koko tunnerekisteri.

– Meillähän on vahva kärsivän ihmisen kohtaamisen ja lohduttamisen perinne, ja siitä on pidettävä kiinni. Mutta tuleeko myös ilo ja kiitos riittävästi esille jumalanpalveluksissa, toiminnassa ja puheissa?

 

Lue lisää piispa Jari Jolkkosen haastattelusta Uusi Tie -lehden numeroista 24 ja 25-26.

 

Ut ilmainen artikkelin alla