Petäjäveden vanha kirkko saa ympäri vuoden avoinna olevan vierailukeskuksen, jonka rakentaminen käynnistyy syksyllä

 
 

Petäjäveden vanha kirkko. Kuva: Soile Tirilä

Elinvoimakeskus on myöntänyt 80 prosentin investointituen vierailukeskukselle, joka esittelee samanaikaisesti Petäjäveden vanhaa kirkkoa ja Struven kolmiomittausketjua.

− Hanke on poikkeuksellisen merkityksellinen, sillä se yhdistää kaksi kansainvälistä Unescon maailmanperintökohdetta. Olemme valmistelleet hanketta yhteistyökumppaneiden ja lahjoittajien kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr:n kehityspäällikkö Katriina Koponen.

Vierailukeskuksen rakennuttajana toimii Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr.

Vierailukeskus sijoittuu Petäjäveden vanhan kirkon läheisyyteen valtatie 23:n varrelle.

Hankkeen suurin yksittäinen lahjoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Rakennushankkeen kokonaisbudjetti on noin 337 000 euroa.

Petäjäveden vanhassa kirkossa vierailee vuosittain noin 14 000 kävijää. Se on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1994 alkaen.

Struven kolmiomittausketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Se on 10 maan yhteinen sarjakohde. Koko ketjun 34 suojellusta esimerkkimittauspisteestä kuusi sijaitsee Suomessa. Monet kotimaisista pisteistä sijaitsevat yksityisten maanomistajien mailla, mikä on vaikeuttanut mittausketjun esittelyä.

− Vierailukeskus on myös Maanmittauslaitoksen hallinnoimalle Struven ketjulle erityisen merkittävä asia. Se saa ensimmäistä kertaa fyysisen pysyvän paikan, jossa se on jatkuvasti esillä, sanoo Struven ketjun maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitoksesta.

Vierailukeskus on suunniteltu Museoviraston kanssa ja se täyttää Unescon maailmanperintökohteille asetetut vaatimukset.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Mikki Ristola (AOR Arkkitehdit Oy). Rakennus yhdistää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja moderniin arkkitehtuuriin.

− Voimme toivottaa kävijät tervetulleiksi ympärivuotisesti ja kehittää palveluitamme entistä monipuolisemmin, kun emme toimi enää 1700-luvun olosuhteiden ehdoilla vanhassa kirkossa, Katariina Koponen sanoo.