Perusteilla oleva klassinen kristillinen lukio ohjaa kohti totuutta, hyvyyttä ja kauneutta

 

Jeremia Klinga ajattelee, että klassinen kristillinen lukiokoulutus voi tarjota nuorelle eheän todellisuuskäsityksen, jossa uskoa ja tieteitä tai taiteita ei nähdä vastakkaisina asioina. Klassisen kristillisen koulutuksen tulos on onnistuneimmillaan kokonaisvaltaisesti muuttunut ihminen, jonka arvostaa kauneutta, kääntyy kohti hyvyyttä ja pyrkii lisäksi ajattelemaan selkeästi. Kuva: Suman Knuuttila

Tiedolliset, taidolliset ja moraaliset tavoitteet yhdistyvät klassisessa kristillisessä kasvatuksessa, jonka päämäärä on pelkän työelämän sijaan hyvä elämä.

Klassisen kristillisen lukion tuki -yhdistys aikoo perustaa Suomeen nuorisolukion, jossa kristillinen usko ja siihen pohjaavat näkökulmat ovat osa arkea. Lukion pedagogisesti ja akateemisesti laadukkaassa opetuksessa hyödynnetään klassisen kasvatuksen periaatteita.

Uudelle kristilliselle nuorisolukiolle lienee kysyntää, sillä tällä hetkellä sellainen on vain Kaarinan Piikkiössä toimiva adventistitaustainen Suomen Kristillinen Yhteiskoulu. Kristillisiä peruskouluja on jo 17. Niistä valtaosa ilmoitti Uusi Tie -lehden artikkelin Suomen kristilliset koulut ovat vahvassa kasvussa (23/2023) mukaan oppilasmääränsä kasvaneen viime vuosina.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Kansanlähetysopiston opettaja ja perusteilla olevan lukion tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Miikka Niiranen arvelee, että moni kristillistä koulua käynyt haluaa jatkaa opintoja kristillisessä oppilaitoksessa. Nyt haarukoidaan sopivaa sijaintia portaittain kasvavalle opinahjolle, jossa voi lopulta olla jopa 150 opiskelijaa. Tampere on vahvoilla, sillä Suomen teologisen opiston toimipaikassa Teopoliksessa olisi sopivat tilat. Perustamisaikataulu riippuu myös paikallispolitiikasta ja lukioluvan myöntävästä opetusministeriöstä. Kansanlähetysopisto aloittaa jo syksyllä 2023 aineenopettajien täydennyskoulutuksen, joka perehdyttää klassiseen kristilliseen kasvatukseen ja ohjaa sen soveltamisessa omaan aineeseen.

Arvokasta kasvatusta

Perusteilla olevan lukion kristilliseen kasvatusnäkemykseen yhdistyy antiikista periytyvä klassinen sivistysihanne. Sen painopisteitä ovat hyvyyden, totuuden ja kauneuden arvot.

– Niihin perustuvalla kasvatuksella on historiallinen oikeutus, vaikka nyky-Euroopassa onkin etäännytty perinteisestä kasvatusajattelusta, sanoo kieltenopettaja ja lukiohankkeen tukiyhdistyksen aktiivijäsen Jeremia Klinga.

Hän on huolissaan siitä, että kasvattajat kyseenalaistavat oikeutensa välittää aiemmilta polvilta perittyjä arvoja uudelle sukupolvelle, kun usko yleispäteviin arvoihin laskee.

– Totuus, hyvyys ja kauneus eivät ole vanhemman tai opettajan arvoja vaan totisia arvoja, ja vaikkapa rohkeuden tai myötätunnon hyveet kaikille tärkeitä. Jos moraalista totuutta ei ole, hyveisiin kasvattamisen pohja putoaa.

Klingasta opettajat ovat astuneet sivuun arvokasvatuksesta. Sekin on arvovalinta, sillä arvovapaa kasvatus on harhaa. Jos mitään arvoja ei opeteta, vallalle pääsevät pikaruokakulttuurin arvot.

– Välitämme kasvattajina väistämättä jotakin arvoja. Miksemme välittäisi tietoisesti parhaita ja ylevimpiä arvoja mitä tunnemme? Tässä astuvat esiin klassiset arvot.

 

Keskeinen kysymys ei ole, mitä minä teen koulutuksella vaan se, mitä koulutus tekee minulle.

 

Kasvatuksessa on perinteisesti tavoiteltu hyvää elämää ja laajaa sivistystä sekä tiedollisten, taidollisten että moraalisten tavoitteiden kautta. Laaja ja juureva sivistysihanne näkyy yhä lukion opetussuunnitelman perusteissa, joissa koulutusta määrittää pyrkimys totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Käytännössä opetus ja toimintakulttuuri poikkeavat Klingan mukaan usein ihanteista. Hyveisiin ei juuri ohjata ja koulutus nähdään välineenä.

– Keskeinen kysymys ei ole, mitä minä teen koulutuksella vaan se, mitä koulutus tekee minulle, Miikka Niiranen huomauttaa.

Koulutuksen tulee muokata ihmistä pelkän työelämän sijaan kohti elämää, jossa edistetään totuutta, kauneutta ja hyvyyttä. Hyötynäkökulma ei saa ohjata kasvatusta, mutta toki yhteiskunta hyötyy hyväluonteisista ja positiivisesti ympäristöönsä vaikuttavista kansalaisista.

Miika Niiranen seisoo harmaassa paidassa ja farkuissa kuvan keskellä ja katsoo kameraan. Hän on Suomen kansalliskirjaston parvella ja pitää toisessa kädessään vanhaa kirjaa ja nojaa toisella kädellä vanhaan puutuoliin. Taustalla näkyy kirjahyllyjä ja ikkuna. Kuva on tummasävyinen.
Miikka Niiranen ajattelee, että jo antiikin Kreikasta juontuvat totuuden, hyvyyden ja kauneuden perusarvot toteutuvat parhaiten klassisen kristillisen kasvatuksen kautta. Se on ollut historiallisesti myös suomalaisten oppilaitosten kasvatusvire. ”Jos palaamme juurille, totuus, hyvyys ja kauneus toteutuvat parhaiten. En olisi lähtenyt koko projektiin, ellen ajattelisi, että priimaa tehdään.” Kuva: Sakari Röyskö

Yhdistävä kulmakivi

Klassinen kristillinen lukio ei kilpaile uskonnonkurssien tarjonnalla tai rullaudu kiitotieksi teologian opintoihin. Klassinen ja kristillinen viitekehys läpäisee koko opetussuunnitelman ja pedagogiikan sekä tavan, jolla kaikkiin tieteisiin ja taiteisiin suhtaudutaan.

– Lukion opetussuunnitelman perusteissa pyritään oppiaineiden integraatioon. Kristillinen usko on paras väline tähän, sillä Kolossalaiskirjeen kosmisessa kristologiassa Kristus on maailmankaikkeuden keskus, jossa kaikki yhdistyy. Tältä pohjalta ihmismieli ei näyttäydy vain irrallisten yksityiskohtien kaatopaikkana, Miikka Niiranen sanoo.

Jeremia Klingan mukaan kristillinen oppi ja klassinen käsitys uskonvanhurskaudesta ovat myös paras lähtökohta yleisinhimillisten hyveiden tavoitteluun.

– Hyvä ihminen ei tee hyviä asioita, jotta kelpaisi, vaan koska hän Kristuksessa jo kelpaa ja haluaa elää Jumalan kunniaksi. Tältä pohjalta vältetään sekä armon ansaitsemisen että ihmiskeskeisyys.

 

Avoin katsomuksellisuus tarkoittaa myös läpinäkyvyyttä.

 

Klassiseen kristilliseen kasvatusajatteluun liittyy eheän maailmankuvan ja hyveiden kehittämisen ohella erinomaisuuden tavoittelu kaikilla tieteen ja taiteen aloilla. Jumalan kunniaksi asiat halutaan tehdä hyvin niin tiedon, taidon kuin moraalinkin näkökulmasta. Jeremia Klingan opettamissa kielissä klassisuutta voisi tuoda esiin erityisesti kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi useita englantilaisen kirjallisuuden tunnetuimpia teoksia leimaa aina 1600-luvulta lähtien klassillinen kristillinen maailmankuva.

– Niiden kautta voi laajentaa mieltä ja tukea luonteen kasvua. Kirjallisuuden perinteinen tavoite on ollut sekä tuottaa nautintoa että opettaa suuntaamaan moraalisia ja hengellisiä tunteita oikein.

Miikka Niiranen ajattelee, että hänelle diplomi-insinöörinä läheisimmässä fysiikan oppiaineessa olisi hyvä avata esimerkiksi sitä, miten tiettyihin löydöksiin on päädytty.

– Se valaisee teologian ja filosofian historiallisia kytköksiä luonnontieteisiin. Luomisteologian kautta ymmärretään, että Jumala loi ja järjesti maailman siten, että se on tutkittavissa, sanoo Niiranen, joka viimeistelee aihepiiristä väitöskirjaa.

Esiteltäisiinkö kristillisessä lukiossa tieteellisen konsensuksen vastaisia näkemyksiä esimerkiksi evoluutiosta?

– Evoluutio täytyy opettaa kaikkia lukioita sitovan opetussuunnitelman mukaan. On rajankäyntikysymys, mitkä asiat kristillinen lukio jättää seurakuntien vastuulle. Aihepiiristä vastaavat opettajat miettivät tämän aikanaan läpi.

Koulu on koulu

Hyveissä kehittymistä tai laaja-alaista sivistystä ei voi rajata yhteen katsomukseen. Onko klassisessa kristillisessä lukiossa opiskelevan oltava silti kristitty?

Miikka Niiranen viittaa kristillisten koulujen käytäntöön: Kristillistä vakaumusta ei edellytetä, koulun toimintaperiaatteiden kunnioittamista kylläkin. Varmasti kristillisen lukion aamunavauksissa olisi kristillisiä sisältöjä ja pari kertaa vuodessa järjestettäisiin jumalanpalvelus.

– Koulu on silti koulu, ei seurakunta. Toki opiskelijoiden raamattu- tai rukouspiirit ovat tervetullut osa lukion elämää.

Opetus ei saa olla katsomuksellisesti sitouttavaa edes maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta antavassa opinahjossa. Se voi silti nojata kristillisen katsomuksen mukaisiin näkemyksiin, jolloin vertailua muihin katsomuksiin voidaan tehdä avoimesti. Logiikan sekä väittely- ja argumentaatiotaidon kehittämisen kautta päästään keskustelemaan totuudesta.

– Sitouttamattomuusehto täyttyy jopa muita lukioita paremmin, sillä avoin katsomuksellisuus tarkoittaa myös läpinäkyvyyttä. On hyvä, jos opiskelijat tietävät paljon eri vaihtoehdoista; vain katsomuksia vertaillen voi ymmärtää, miksi kristillinen usko on perusteltu valinta, Niiranen ajattelee.

Yksi klassisen kristillisen lukion tehtävä on auttaa nuorta sovittamaan kristillinen maailmankuva tieteisiin ja taiteisiin. Klassinen viitekehys auttaa, sillä sen näkökulmasta kaikki tieteet ja taiteet ovat ystäviä ja oppiminen oleellinen osa kristityn elämää.

– Näitä asioita käsitellään harvoin seurakunta- ja nuorisotyössä, Jeremia Klinga sanoo.

Koulutusta ja kulttuuria on saatettu herätyskristillisyydessä jopa väheksyä, mikäli kristillisen elämän luonne ja tavoitteet on ymmärretty kovin kapea-alaisesti. Lukiohanke onkin kannanotto luomisen kaikkien lahjojen arvostamisen sekä laajan yhteiskunnassa vaikuttamisen puolesta — totuuden, hyvyyden ja kauneuden hyväksi.

 

 

Kristilliseen lukioon?

Suomessa kristillisen lukiokoulutuksen vaihtoehdot eivät ole monet, mutta mahdollisuus suorittaa lukio kristillisessä oppilaitoksessa silti on.

Vuonna 1960 Kaarinan Piikkiöön perustettiin adventistien ylläpitämän Toivonlinnan lähetysopiston jatkumona Suomen Yhteiskoulu. Oppilaitos oli sekä keskikoulu että lukio, joka sittemmin on vaihtanut nimensä Suomen Kristilliseksi Yhteiskouluksi. Nykyisin Toivonlinnassa toimii nuorisolukion lisäksi myös kristillinen peruskoulu. Yläkoulun ja lukion oppilaat voivat asua Toivonlinnassa.

Suomen Kristillisen Yhteiskoulun ohella kristillisenä lukiokoulutuksen vaihtoehtona on tietoisesti jo vuosien ajan profiloitunut Karkun evankelinen opisto, jossa toimii aikuislukio.

– Jokainen opiskelija tietää tulevansa kristilliseen oppilaitokseen, mutta henkilökohtaista vakaumusta ei vaadita, kertoo rehtori Matti Rusama.

Lukiossa noudatetaan aikuislukioiden yleistä opetussuunnitelmaa, johon on kuitenkin kirjattu opiston arvoperusta.

– Arvomme ovat yhdenmukaiset ylläpitäjämme Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kanssa: uskollisuus, armollisuus ja yhteisöllisyys.

Jokainen opiskelija tietää tulevansa kristilliseen oppilaitokseen.

Oppilaitoksen kristillisyys näkyy etenkin kaikille yhteisinä arkiaamujen hartauksina. Juhlissa lauletaan hengellisiä lauluja, rukoillaan ja pidetään hartauspuheita. Opiskelija voi myös osallistua vapaehtoiseen hengelliseen toimintaan, joita ovat takkaillat, raamattupiirit, viikkomessut ja päivähartaudet.

– Lukiomme opiskelijalla on myös mahdollisuus osallistua edullisesti viikonlopun kristillisiin nuortentapahtumiin, Rusama kertoo.

Opiston henkilökunta on lisäksi valmis keskustelemaan ja rukoilemaan opiskelijan kanssa. Jos opiskelijaa ei ole konfirmoitu tai kastettu, hänelle voidaan järjestää yksityisrippikoulu. Sellaisia on tosin toteutettu enemmän opiston maahanmuuttajakoulutuksen opiskelijoiden kanssa.

Kymmenen viime vuotta Karkun evankelisen opiston lukiolinjan oppilasmäärät ovat olleet laskussa. Vaikka kyseessä on aikuislukio, merkittävä osa opiskelijoista on alaikäisiä. Lukiolain mukaan alle 18-vuotias hakija voi suorittaa aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta vain hakijan terveydentilaan tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

– Jotkut hakeutuvat lukioomme siksi, että he haluavat opiskella kristillisessä oppilaitoksessa tai heillä on vaikeuksia opiskella suurissa ryhmissä. Taustalla voi olla koulukiusaamista tai oppimisvaikeuksia. Syitä on yhtä monta kuin hakijoita, Rusama kertoo.

Tule sellaisena kuin olet

Karkun evankelisen opiston lisäksi esimerkiksi Ylivieskassa toimiva Raudaskylän Kristillinen Opisto järjestää aikuislukiokoulutusta. Onko kyse kristillisestä lukiosta?

– Kysymys on tietysti siitä, mitä pidetään kristillisenä. Me olemme erittäin tietoisesti edelleen kristillinen opisto, ja lukio on osa tätä opistoa, kertoo rehtori Pekka Härkönen.

Opistolla toimiva lukio toteuttaa kuitenkin täysin normaalia aikuislukion opetussuunnitelmaa.

– Meillä kristillisyys näkyy siinä, että jokainen ihminen on meille tervetullut sellaisena kuin on, Jumalan luomana. Pyrimme luomaan turvallisen ympäristön jokaiselle, Härkönen kertoo.

Joillakin Raudaskylän lukioon hakeutuvilla alaikäisillä opiskelijoilla on taustalla esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai koulukiusaamista. Monet tarvitsevat pienen ryhmän, jotta opiskelu onnistuu kykyjen mukaan.

– Emme ole erityislukio, mutta opiskelija-aineksemme on kyllä aika erityistä. Meillä on myös aika paljon erilaisia seksuaalisia suuntauksia edustavia ihmisiä.

Härkönen kertoo, että Karkun evankelisesta opistosta poiketen Raudaskylän Kristillisellä Opistolla ei ole säännöllistä hartaustoimintaa tai muita ”pakollisia” hengellisiä tilanteita kuten seuroja.

– Mutta ei meidän myöskään tarvitse keskustella siitä, voiko meillä olla lukuvuoden alussa jumalanpalvelus tai voiko valmistujaisjuhlan lopettaa kiitosvirteen. ”Herraa hyvää kiittäkää” lauletaan aina — körttisävelmällä.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024