Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Perinteisen kansalaisuuden muutos vaikuttaa perheisiin

 

Hanna-Ranssi Matikainen ja Ilkka Halava

Perheet elävät arkeaan voimakkaasti muuttuvan yhteiskunnan keskellä. Muutokset näkyvät perhe-elämässä ja vanhemmuudessa.

– Sotien jälkeen Suomi oli hyvin yhteisöllinen maa. Hyvä kansalaisuus merkitsi sitoutumista.

– Valtaosa kansalaisista oli valmiita sitoutumaan perinteisiin yhteisöihin kuten seurakuntiin, puolueisiin, järjestöihin tai joihinkin muihin yhteisten asioiden hoitoa toteuttaviin tahoihin, tulevaisuustutkija Ilkka Halava totesi Perheiden ABC+ -lehden järjestämässä Puheena perhe –seminaarissa Hämeenlinnassa.

– Perinteinen kansalaisuus alkoi murtua 1990-luvulla. Nyt valtaosa suomalaisista haluaa keskittyä oman ja lähipiirinsä elämän hyvinvoinnin maksimointiin. Suuntaus vaikuttaa myös perheyhteyteen, sillä sitoutuminen muuttaa muotoaan.

– Tätä taustaa vastaan esimerkiksi kirkon jäsenmäärän vähentyminen ei ole mikään yllätys. Jäsenkadon käynnistymisen ennakoin jo vuosituhannen alussa. Viimeaikaiset keskustelut ovat antaneet impulssin erota kirkosta, mutta todelliset syyt ovat paljon syvemmällä kuin yhdessä homo-keskustelussa, Halava painottaa.

Perheniemi neliöb. 1.9.- MJa

– Alkaneella vuosikymmenellä työn merkityksen ja roolin muutokset tuovat perhe-elämään uusia jännitteitä, mutta myös poistavat niitä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen jopa helpottuu, Halava ennakoi.

Toinen seminaarin puhujista oli Hanna Ranssi-Matikainen, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa erokriisin ja avioliiton jatkamiseen liittyvistä kysymyksistä. Ranssi-Matikaisen mukaan avioliitto on myönteinen haaste: Aviosuhteessa eteen tulevat karikot voitaisiin välttää useimmiten avoimella keskustelukulttuurilla.

Lue lisää: Uusi Tie 4/2011 ja Suomen Viikkolehti 5/2011