”Pastoreiden palkoissa yhä kirjavuutta” – Helluntailaisten työntekijäjärjestö täyttää 20 vuotta

 

HELP ry:n mukaan työehtosopimus on ollut juridinen ”selkänoja” niin seurakunnille kuin pastoreillekin. Nyt myös Helluntaikirkon seurakunnat tarvitsisivat oman sopimuksen. Kuvituskuva Vantaan Minttukirkko -helluntaiseurakunnasta. (Anssi Tiittanen)

HELP ry alkaa yhä enemmän muistuttaa täysveristä työntekijäjärjestöä.

Helluntaiherätyksen työntekijät HELP ry alkaa yhdessä Suomen Helluntaikirkon kanssa kätilöidä seurakunnille järjestäytynyttä työnantajaedustusta. 

Tarkoitus on muodostaa seurakuntien vanhimmistojen ja hallitusten aktiiveista neuvotteluosapuoli työehtosopimukselle, jota sovellettaisiin Suomen Helluntaikirkon piirissä. 

Sansa neliöb 15.11.-15.12. MJa

 On tärkeää, että helluntailiikkeessä työnantajat ja työntekijät keskustelevat myös valtakunnallisesti työsuhteiden kysymyksistä, HELP ry:n puheenjohtaja, pastori Antti Hirviniemi sanoo. 

Hivenen takaperoisen marssituksen syyt nousevat historiasta: sekä tänä vuonna 20 vuotta täyttävä HELP ry että Helluntaikirkko ovat muodostuneet pitkälti aktiivisten pastorien työn hedelmänä. Varsinaista työnantajajärjestöä ei helluntaiseurakuntien piirissä ole koskaan syntynyt. 

Palkkataulukosta ei voi vain poimia sopivaksi koettua tasoa.

Helluntaikirkon johtaja Helena Korhonen arvioi, että riittävän suuri työnantajaosapuoli voisi syntyä, jos siihen saadaan edustus kymmenestä seurakunnasta. 

 Esimerkiksi suurten seurakuntien aktiiviset hallitusten puheenjohtajat ovat tässä asiassa luonnollinen keskustelukumppani. Seurakunnissa on myös paljon juridiikan ja talouden osaamista, jota tarvitaan tällaisissa kysymyksissä. 

 

Helluntaiseurakunnissa on viime vuosina sovellettu Kristillisten järjestöjen työehtosopimusta KJTES:iä, jonka muodostamisessa työntekijöitä on edustanut Kirkon alat ry. 

KJTES on yleissitova työehtosopimus, ja sitä on siis sovellettava kaikissa niin sanotuissa yhdistysseurakunnissa. 

Työehtosopimuksessa määritellään esimerkiksi alan palkat, työajat, lomat ja muut edut. 

Kuinka kattavasti KJTES: on sovellettu seurakunnissa? 

 Saamiemme viestien perusteella KJTES on selkeyttänyt työsuhteiden puitteita ja sitä sovelletaan hyvässä yhteisymmärryksessä, Antti Hirviniemi kuvailee. 

 Haastavimmaksi kohdaksi on osoittautunut palkan määrittely, vaikka avuksi onkin tarjolla palkkataulukko selityksineen. Useimmat seurakunnat ovat ymmärtäneet tämänkin aivan oikein, mutta ajoittain on ollut tarpeen muistuttaa, että palkkataulukosta ei voi poimia euromääräisesti sopivaksi koettua tasoa, jos työntekijä kuitenkin tekee vaativamman palkkatason työtä. 

Yleissitovuus ei ulotu uskonnollisiin yhdyskuntiin. 

Yhdistysseurakunnista poiketen Suomen Helluntaikirkon seurakunnissa ei siis tällä hetkellä ole yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimusten yleissitovuus ei ulotus uskonnollisiin yhdyskuntiin. 

Helluntaikirkkoseurakuntien työntekijät ovat KJTES:n piirissä, mutta vain, jos asia on erikseen mainittu työsopimuksessa. 

 Ristiriitatilanteessa voidaan ajautua siihen, ettei osapuolilla ole työehtosopimuksen suojaa, Helena Korhonen sanoo. 

Jos Helluntaikirkon oma TES toteutuu, onko helluntaiseurakunnissa kohta virallisestikin kahdenlaisia, helluntaikirkollisia ja yhdistysten pastoreita? 

 Tällä hetkellä tätä riskiä ei mielestäni ole. Tahtotila ja lähtökohta on laajasti se, että eriarvoisuutta ei synny. Sopimukset muistuttaisivat joka tapauksessa toisiaan. 

Antti Hirviniemi katsoo, että ongelmia syntyy, jos työsopimuksessa ei mainita, mihin työehtosopimukseen se on sidottu. 

 On hyvin todennäköistä, että tällöin jo muutamassa vuodessa erot eri työnantajien välillä kasvavat. 

 Työehtosopimuksessa määritellään monia yksityiskohtia, ja jo pelkkä työmäärä niiden päivittämiseksi vuosittain paikallisesti neuvotellen on suuri. Muutamankin vuoden unohdus prosentin palkankorotuksissa vaatii ennen pitkää ison korjausliikkeen. 

 

Työväenaatetta vai yhteistä sopimista? 

HELP, KJTES, PALTA, SHK. Seurakuntahallinnon peruspuurtaja uupuu helposti lyhenteiden ja käsitteiden keskellä. 

Seurakuntaakin sitovat työehtosopimukset ovat kuitenkin samanlaista työantajan peruskauraa kuin vaikkapa eläkevakuutukset ja verojen pidättäminen palkasta. 

Järjestäytyminen ei silti innosta kaikkia helluntaiseurakuntian pastoreita. 

 On pastoreita, joiden mielestä järjestäytyminen on poliittista, itse seurakuntapastorina Lappeenrannassa työskentelevä Suomen Helluntaikirkon johtaja Helena Korhonen kuvailee. 

 Taustalla saattaa kummitella pelkoja työväenliikkeestä. Kysymys on kuitenkin ihmisten yhdenvertaisesta kokemuksesta työntekijöinä sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. 

HELP ry:n puheenjohtajan Antti Hirviniemen mukaan ”olisi hyväjos työnantajapuolelle syntyisi vahvempia yhteistyörakenteita. 

 Työnantajana toimiminen on vastuullinen tehtävä, ja siinä on omat haasteensaYhteistyöllä hyviä oppeja ja käytäntöjä voisi jakaa työnantajien kesken, ja näin osaaminen vahvistuisi kaikissa seurakunnissa. (AT)