Pappien omantunnon vapaus työn alla

 

Henrik Perret ja Jari Rankinen. KUVA: MARIAANA PERTTULA

Kirkon tila puhuttaa edelleen. Kirkolliskokouksen päätös rukoilla homoparien puolesta ja suurin harppauksin edennyt myönteisyys homoseksuaalista elämäntapaa kohtaan kirkon sisällä, on herättänyt kysymyksen pappien omantunnon suojasta.

TV:n Ykkösaamussa lauantaina esiintynyt arkkipiispa Kari Mäkinen kommentoi tilannetta rajaamalla omantunnonsuojan homorukouksiin, jotka luvataan papeille vapaaehtoisiksi. Yhteistyöstä naispappien kanssa eivät konservatiivit voi enää kieltäytyä.

– Kirkko ei voi vain katsella ulkopuolelta miten yhteiskunta elää ja muuttuu, vaan kirkko on erottamaton osa tätä kokonaisuutta, arkkipiispa linjasi.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Suomen teologisen instituutin pääsihteeri ja kirkolliskokousedustaja Henrik Perret puolestaan näkee kirkon ongelman olevan toisaalla ja kommentoi Mäkisen lausumaa seuraavasti.

– Kirkon ongelma on nimenomaan siinä, että se on liikaa yhtä yhteiskunnan kanssa. Kirkon pitäisi olla profeetallinen ääni, joka ei taivu kaikissa yhteiskunnan virtauksissa, vaikka sen kuuluukin palvella kansaa kansan keskuudessa. Uskon näkökulmaa ei pitäisi kadottaa.

– Minusta ortodoksinen ja katolinen kirkko ovat selkeästi osoittaneet, että linjan pitäminen on mahdollista ympäristön paineista huolimatta, Perret arvioi.

Syrjintäkieltosäännöstä käsitellään

Keskustelunaiheeksi on noussut kirkkolakiin sisällytettävä syrjintäkieltosäännös, joka suojelisi torjuvasti esimerkiksi naispappeuteen ja homoliittojen siunaamiseen suhtautuvien pappien omantunnon vapautta.

– Pidän tällaisen pykälän saamista aika epätodennäköisenä vaikka tarpeellinen se kyllä olisi näissä olosuhteissa. Asiaa on työstetty jo jonkin aikaa työryhmässä Risto Voipion johdolla, mutta asia ei ole vielä edennyt, Perret toteaa.

Risto Voipio kertoo, että työryhmä on pitänyt useampia kokouksia ja kysymystä on kartoitettu monipuolisesti. Alkuvuodesta työryhmä kuulee keskeisiä perustuslain ja perusoikeuksien asiantuntijoita.

Työryhmä joutuu pyytämään lisäaikaa, koska yhdenvertaisuuslain uudistaminen on vireillä oikeusministeriössä eikä hallituksen esitystä anneta enää tälle eduskunnalle. Voipion mukaan on ilmeistä, että yhdenvertaisuuslain uudistus vaikuttaa myös siihen, miten kirkon omissa säädöksissä asiasta on säädettävä.

Risto Voipio kiinnittää huomiota asian tiimoilta julkisuudessa käytävän keskustelun epäselvyyteen.

– Tässähän on kyseessä kaksi periaatteellista kysymystä, joita ei tule sotkea keskenään. Toisaalta kyse on siitä, millaisissa asioissa kirkossa voi olla muusta yhteiskunnasta poikkeavia käytäntöjä ja toisaalta siitä, mitä kirkko itse on näistä asioista päättänyt ja miten kirkossa sen omia päätöksiä noudatetaan, Voipio selventää.

Homoseksuaalit ovat olleet viimeaikoina uudella tavalla esillä myös kirkollisissa toimituksissa. Muun muassa homoperheiden joulunajan puolesta rukoiltiin viikonloppuna Helsingin tuomiokirkossa ja itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa pyydettiin varjelusta homofobiaa vastaan.