Pantapaidat kokoontuvat hiippakuntakaupungeissa

 

Tampereen synodaalikokous käynnistyy urbaanilla pyhiinvaelluksella. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen toimii kaupunkipyhiinvaelluksen suojelijana.

Syyskuun viimeisellä viikolla hiippakuntakaupungeissa voi nähdä tavallista enemmän pantapaitoja eli virkapukua kantavia kirkon työntekijöitä.

Kuuden vuoden välein järjestettävä synodaalikokous kokoaa kaikki Suomen papit yhteen. Kokous järjestetään yhtä aikaa kaikissa hiippakunnissa piispan johdolla. Synodaalikokous on pappien yhteinen kokoontuminen, jossa keskustellaan ajankohtaisista ja teologisista kysymyksistä.

Lokakuussa 2017 tulee kuluneeksi viisisataa vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiään. Synodaalikokouksessa, joka pidetään 27.-28.9, valmistaudutaan yhdessä reformaation merkkivuoteen. Merkkivuonna pidetään eri tavoin esillä Lutherin käynnistämää reformaatiota sekä sen merkitystä Suomessa ja maailmalla.

Fida neliöb. 4.-10.11. + 25.11.-1.12. (ilm.1-2/2)

Armon ja luterilaisuuden pohdintaa

Synodaalikokousten ohjelma vaihtelee hiippakunnittain, mutta kaikissa hiippakunnissa käsitellään eri näkökulmista synodaalikirjaa Armon horisontit. Huomisen luterilaisuus.Kuopiossa pohditaan Kirkon ulkoasiainosaston johtaja Kimmo Kääriäisen johdolla mm. Mitkä kirkot kasvavat ja miksi? Kansainvälisen luterilaisuuden suuntaviivoja. Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen puolestaan kertoo toimittajan näkökulmasta: Mitä luulin luterilaisuuden olevan? Helsingin kokouksessa professori Jaana Hallamaa pohtii Mitä luterilaisen teologian puolia synodaalikirja korostaa – mistä se vaikenee? Oulussa kuullaan tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halavan esitys aiheesta Yhteisöjen Suomi 2030: eripuraisuudesta yhteiseloon.

Diakonit mukaan Tampereella

Ensimmäistä kertaa Suomessa Tampereen kokoukseen on kutsuttu seurakunnissa, järjestöissä ja laitoksissa työskentelevien pappien ja lehtorien lisäksi myös diakonian virkaan vihityt työntekijät. Piispa Repo uskoo, että diakonian virkaan vihittyjen kutsuminen pappien kanssa samaan kokoukseen avaa uusia näköaloja.

– Se tukee keskinäistä yhteyttä ja työnäyn rakentumista, vahvistaa teologian ja käytännön suhdetta, auttaa kehittämään jumalanpalveluksen diakonista ulottuvuutta sekä rohkaisee ottamaan askelia uskosta tekoihin tai opista palveluun.

Kokousten historian juuret keskiajalla

Synodaalikokousten historian juuret ovat keskiajalla. Kokouksia on pidetty Suomessa 1300-luvulta lähtien. Vähitellen ne vakiinnuttivat paikkansa sekä yleisen hiippakuntahallinnon että erityisesti papiston ohjaamisen ja jatkokoulutuksen välineinä. Nykyisin näiden ”pappien kokoontumisajojen” suurin merkitys on toimia pappisidentiteetin ja papiston kollegiaalisuuden vahvistajana.

Vierasperäinen käsite synodaali tulee kreikan synodos-sanasta. Sen taustalla on kaksi sanaa, yhteistä tarkoittava syn ja tietä merkitsevä hodos. Synodaali tarkoittaa siis yhteistä tietä.