Kirjoittanut
Diplomi-insinööri Päiviö Latvusta on pitkään kiinnostanut kysymys, miksi tiede on menestynyt ennen kaikkea länsimaissa. Kaksi selitystä nousee ylitse muiden: kristinusko ja naisen aseman vapautuminen.
– Historiankirjoituksessa väitetään, että kristinusko on vain hidastanut tieteen kehitystä. Tämä ei ole totta, mutta mikä pahinta, me kristityt uskomme sen, murehtii Latvus.
Päiviö Latvuksen mukaan kokeellisen luonnontieteen kukoistus on maailmanhistoriassa varsin poikkeuksellinen ilmiö. Sisäänpäin kääntyneitä matemaatikkoja ja filosofeja löytyy monista kulttuureista kuin maitoa kaupan hyllyltä, mutta laboratoriossa ja kenttätyössä ahkeroivat idearikkaat kokeilijat ovat harvinaista herkkua historiassa.
Tällaisia yhteisöjä voidaan kuitenkin löytää myös niistä antiikin kulttuureista, joissa naisen vaikutus näkyy, kuten Egyptissä, Kiinan Tang-dynastiassa sekä keskiajan Persiassa. Erityisesti vaikutus tuntuu myöhäiskeskiajan heräävässä Euroopassa ja sitä seuranneissa tieteellisen vallankumouksen vuosisadoissa.
Yhteistä näille aikakausille on Latvuksen mukaan ollut muun muassa niiden alkua edeltänyt orastava naisen aseman vapautuminen, rakastavien äitien kasvanut hellyys lapsiansa kohtaan sekä elävä kristillisyys tai sitä muistuttavat katsomukset. Vastaavasti kukoistuskausien päättymiselle on yhteistä moraalin rappio ja naisten sulkeminen kotiin.
Latvus tukeutuu muun muassa tunnetun kasvatustieteilijä Jean Piaget’n näkemyksiin siitä, että luovan ajattelutavan kehitys lapsuudessa vaatii sallivan ja kokeiluun kannustavan ilmapiirin. Tällaisen kasvuympäristön luomisessa äidin rooli on ratkaiseva.
Lue lisää tämän viikon Uudesta Tiestä (22/2012).
TEKSTI JA KUVA: MIIKKA NIIRANEN
