Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Päivän Tunnussanan julkaisuoikeudet Hiljaisuuden ystäville

 

Päivän Tunnussana -kirja on ilmestynyt suomeksi jo 120 vuotta peräkkäin. Vuodesta 2024 alkaen kirjaa julkaisee Hiljaisuuden Ystävät ry. Kirja on ekumeeninen sillanrakentaja, joka avaa tietä Raamattuun ja hiljentymiseen.

Perinteikkään Päivän Tunnussana -kirjan juuret juontavat Saksan Herrnhutiin, vuoteen 1731. Pientä hartauskirjaa on julkaistu siitä alkaen vuosittain, eikä perinne ole katkennut kertaakaan. Nykyään kirja ilmestyy 60 kielellä. Saksankielistä alkuteosta (Die Losungen) voidaan kutsua maailman vanhimmaksi säännöllisesti ja edelleen julkaistavaksi, Raamattuun perustuvaksi hartauskirjaksi. Kirja on antanut ihmisille lohdutusta, neuvoja, rohkaisua ja voimaa jo yli 290 vuoden ajan.

 

Päivän Tunnussanan alkuperäisteos syntyi rohkaisuksi vainoja paenneille pakolaisille 1700 -luvulla, jolloin luterilainen kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700–1760) antoi tulijoiden asettua mailleen. Päivittäin vaihtuvaa tunnussanaa kierrettiin aluksi kertomassa talosta taloon. Pysyvämmän asutuksen myötä Päivän Tunnussanan kotipaikka sai nimen Herrnhut, Herran suoja. Herrnhut sijaitsee nykyisen Saksan alueella lähellä Puolan ja Tšekin rajaa. 

 

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.
Päivän Tunnussanaa käyttää yli miljoona ihmistä joka päivä ympäri maailmaa. Raamatunjakeet ovat kaikkialla samat. Päivän Tunnussanassa on vuoden jokaiselle päivälle kaksi lyhyttä tekstiä Raamatusta. Varsinaiset tunnussanat on Vanhasta testamentista ja ne arvotaan 1800 jaetta käsittävästä kokoelmasta. Uuden testamentin sanat eli opetussanat veljesseurakunta valitsee täydentämään tunnussanoja. Jokaiselle päivälle annetaan myös pari raamatunkohtaa itse etsittäviksi ja näin rakentuu raamatunlukuohjelma. Kirjaa julkaistaan kahdessa koossa

 

Päivän Tunnussanan suomenkielistä painosta julkaisee vuodesta 2024 alkaen Hiljaisuuden Ystävät ry. Kirjan julkaisuoikeus siirtyi Hiljaisuuden ystäville Karjalan (alunp. Sortavalan) Evankeliselta Seuralta ja työ jatkuu Herrnhutin veljesseurakunnan antamalla julkaisuluvalla. Suomeen Päivän Tunnussanan toi vuonna 1905 Sortavalan seminaarin lehtori Konrad Alexis Hougberg (myöh. Waaranen, 1849–1923). Suomenkielinen painos on nykyään yksi maailman suurimmista.