Päätoimittaja Leif Nummela ei lämpene lähetysjärjestöjen kirkollistamiselle. Hän perustelee kantaansa lähetyksen historiaan vedoten. Hänen mukaansa lähetystyön taakan ovat aina kantaneet asialle syttyneet ihmiset, ei organisaatiot.
Suuri enemmistö ei valitettavasti ole koskaan syttynyt lähetystyölle, hän kirjoittaa tänään ilmestyneessä Uusi Tie lehdessä.
Jo jonkin aikaa on puhuttu siitä, että koko kirkon pitäisi ottaa lähetystyön omistajuus, koska lähetys on koko kirkon asia. Se olisikin toteutuessaan lähetystyön ystävien unelma: koko kirkko, kaikkine resursseineen ja koko henkilökuntansa ja jäsenistönsä voimalla, lähetyksen asialla. Mutta tukeeko lähetyshistorian kulku tällaista skenaariota? Leif Nummela kysyy.
Nummelan mukaan ensimmäisellä vuosituhannella esimerkiksi idän kirkon kasvuun vaikuttivat lähetystyöstä huolehtineet luostarilaitosten vaeltavat munkit. Nykyajan lähetysherätyksen juuret juontuvat taas 1800-luvulla perustettujen lähetysjärjestöjen toimintaan.
”Kun lähetystyö otettiin parikymmentä vuotta sitten Ruotsissa kokonaiskirkon huostaan, se käytännössä kuoli”, Nummela kirjoittaa.
”Suomessakin on hyvä pitää lähetysjärjestöt itsenäisinä ja rukoilla, että yhä useammat sydämet koko kirkossa syttyisivät lähetystyölle”, Leif Nummela toteaa.
Lue Leif Nummelan pääkirjoitus Uuden Tien sivuilta.
