Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Pääsiäisenä kärsimys vaihtuu juhlaan

 

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin. Kuva: Henna Aaltonen

Pääsiäisen vietto alkaa kiirastorstai-iltana, joka on vuoden neljänneksi suosituin kirkossakäyntipäivä.
Evankelis-luterilaisen kirkon viimeisimpien tilastojen mukaan kiirastorstaina käy ehtoolliskirkossa lähes 130 000 suomalaista.
Kirkkosalien lisäksi pääsiäisen kristillinen sanoma pääsee pyhien aikana esille myös radiossa ja televisiossa.

Kirkoissa pääsiäiseen liittyy paljon symboliikkaa. Kiirastorstain messun päättyessä alttari puetaan mustaan ja urut vaikenevat soidakseen taas uudestaan pääsiäisaamuna. Pääsiäislauantain iltana alttarin musta väri vaihdetaan valkoiseen ja pääsiäisyönä koko kristikunta riemuitsee.

Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma toteaa, että pääsiäinen on hepreaksi pesah. Sana muistuttaa verbiä pasah, ”mennä ohi”. Israelilaisten ensimmäisenä pääsiäisenä Egyptissä Herra kulki niiden talojen ohi, joiden ovenpieleen oli sivelty merkki pääsiäislampaan verellä. Näin israelilaiset pelastuivat kuolemalta.

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Myös ruotsin kielen pääsiäistä merkitsevän påsk-sanan taustalla on heprean pesah. Englannin Easter- ja saksan Ostern-sanojen pohjana on sen sijaan Austro, muinaisgermaanien kevään jumalatar. Kristillinen ylösnousemusjuhla antoi siten uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle.

Radiossa ja televisiossa pääsiäinen näkyy ja kuuluu erityisesti YLE:n ja Radio Dein kanavilla. Ohjelmia voi katsoa ja kuunnella myös YLE:n verkkopalveluissa. (Seurakuntalainen/KT)