Pääsiäinen juhlistaa Jeesuksen voittoa kuolemasta

Kuva: Sari Savela

Jeesuksen kärsimystarina saa pääsiäisenä päätöksen Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Pitkäperjantai ja pääsiäinen muodostivat alun perin yhden juhlan, mutta 300-luvulta lähtien pitkäperjantaita on vietetty erillisenä juhlapäivänä.

Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Pitkäperjantai ajoittuu pääsiäistä edeltävälle perjantaille. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla.

Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia. Jeesus ristiinnaulitaan ja hän kuolee. Jeesuksen kärsimystie päättyy.

Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja ihmisten välille ja avasi tien ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu myös meitä rakentamaan rauhaa ja sovintoa toistemme kanssa.

Kirkossa ei ole pitkäperjantaina ehtoollista, vaan vietetään sanajumalanpalvelus. Kellot ja urut vaikenevat. Alttari on vähäeleinen ja liturginen väri on musta. Riisutulla alttarilla on ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kynttilät on sammutettu ja usein kokonaan poissa. Kukkia ei käytetä lukuun ottamatta viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Useissa kirkoissa on myös klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus.

Kristus on jo kantanut syntisi

Luther kirjoittaa pitkäperjantaista tekstissä, jossa hän viittaa Vanhan testamentin lukukappaleeseen.

Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. (Jes. 53:5)

”Nämä sanat on lausuttu painokkaasti, että omatuntomme pysyisi varmana ja vakuuttuneena eikä kuormittaisi itseään millään synnin kuvalla. Jumalan armelias tahto on, että arka omatuntosi ei kauhistuisi eikä antaisi kiduttaa itseään. Jumalahan tahtoo sinulle samaa hyvää kuin Herramme Kristus. Eihän hän halua tappaa sinua syntiesi tähden, jotka Kristus on jo ottanut kantaakseen. Rakas omatunto, voit luottaa siihen, että Herra ja Isä taivaasta, sinun Jumalasi, on yhtä ystävällinen, armollinen ja hyväsydäminen sinua kohtaan kuin hänen Poikansa Kristus vapauttaa sinut kaikista synneistä.”

Kärsimys päättyy ylösnousemukseen

Pääsiäinen on kristikunnan tärkein ja vanhin juhla, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta. Pääsiäisen toivon sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta: Jeesuksen ylösnousemuksen myötä kuoleman kahle on murrettu ihmiskunnan ympäriltä.

Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Useissa kielissä nimen juuret ovat juutalaisten pesah-juhlasta, jota vietetään Egyptistä vapautumisen muistoksi.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin vietetään pääsiäisyön messu. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta väri vaihdetaan valkoiseen.

Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä aivan kristinuskon alkuajoista lähtien. Pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

”Niin kuin oli kirjoitettu”

Luther kirjoittaa pääsiäisestä saarnassaan, jossa hän käsittelee pääsiäispäivän epistolaa:

Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu. (1 Kor. 15:3-4)

”Nämä jakeet osoittavat, että Paavali nostaa Raamatun tärkeimmäksi todistajakseen ja tahtoo näyttää, että tämä suloinen kirjoitettu sana, jota hän itse tai muut julistavat, on uskomme peruspilari. Tässä kohdassa sanotaan selvästi kaksi kertaa: niin kuin oli kirjoitettu! Kirjoitus ei ole pelkkää henkeä, kuten monet myrkyllisesti väittävät. He sanovat, että henki yksin riittää. Raamattu on kuollut kirjain, joka ei voi antaa elämää. Älä kuitenkaan ylpeile liiaksi hengellä, jos sinulla ei ole ilmoitettua sanaa! Se ei varmastikaan ole mikään hyvä henki vaan surkea Paholainen helvetistä. Sillä Pyhä Henki on kätkenyt kaiken viisautensa, neuvonsa ja salaisuutensa sanaan ja ilmoittanut ne Raamatussa, niin että kukaan ei voi puolustella itseään lähtiessään etsimään viisautta jostain muualta.”

(Lainaukset ovat kirjasta ”Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa”. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010.)