Vuoden 2000 tangokuningatar Mira Kunnasluoto juhlii tänä vuonna 25-vuotista taiteilijan uraansa. Vuosien varrelle on mahtunut niin ilon hetkiä kuin kipua ja hengellistä kasvua. Nyt Mira on palannut laulamisen juurilleen julkaisemalla rakastetun gospelklassikon Oh Happy Day suomenkielisenä versiona nimellä On onni tää. Julkisuuden myrskyjen ja elämän mutkien keskellä Mira on löytänyt pysyvän rauhan ja turvan uskosta.
Korialla varttunut laulaja Mira kertoo olleensa uskossa niin kauan kuin muistaa. Jo pienenä hän ihaili vanhempiensa vihkiraamattua – sen kullattuja sivuja ja juhlallisia kirjaimia.
– Selailin sitä, ja uskoin joka sanan. Olin varma, ettei se ole keksitty kirja, vaan että Jumala on oikeasti olemassa.
Kun Miran vanhemmat erosivat hänen ollessaan vasta kolmevuotias, elämä sai uuden suunnan hänen koulukaverinsa äidin, Tuulan, kautta.
– Tuula oli uskossa ja hänestä tuli minulle ’leikkiäiti.’ Hän hoiti minua, jutteli Jeesuksesta ja toi turvan tunteen, että joku katsoo ylempää tämän kaiken päälle.
Uskon maailma syveni entisestään, kun Tuula otti 13-vuotiaan Miran mukaansa Kouvolan helluntaiseurakunnan kokouksiin. Samoihin aikoihin Mirassa alkoi kyteä myös laulamisen palo. Hän halusi esiintyä seurakunnan tilaisuudessa ystävänsä Annen kanssa ja valitsi lauluksi koskettavan kappaleen nimeltä Lapsuuden usko.
– Olin jo aiemmin laulanut Annen kanssa tuota laulua ensin Tuulalle, ja sitten rohkaistuimme esiintymään seurakunnan edessä. Siinä laulussa oli jotakin, mikä tuntui omalta kuin sydämeni rukous.
Esiintyminen sai raikuvat aplodit ja Mira huomasi, että lavalla oleminen tuntui luontevalta. Jo silloin hänessä näkyi rohkeus ja halu laulaa, jotka myöhemmin veisivät hänet koko kansan tietoisuuteen.
Laulun siivin uuteen elämään
Nuorena aikuisena Mira Kunnasluoto löysi itsensä keskeltä arkea, joka oli täynnä sekä onnea että opettelua. Hän avioitui 18-vuotiaana ja sai esikoispoikansa vuonna 1993, toisen kolme vuotta myöhemmin.
”En tiennyt lastenhoidosta mitään, mutta kummasti äidin vaistot heräsivät, ja opettelin kaiken käytännössä”, Mira naurahtaa nyt.
Seitsemän vuoden yhteiselon jälkeen avioliitto kuitenkin päättyi. Juuri silloin, kun kaikki tuntui pysähtyvän, tuli eteen mahdollisuus, joka muutti kaiken. Tangomarkkinat. Vuonna 2000 Mira kruunattiin Seinäjoella tämän vuosituhannen ensimmäiseksi tangokuningattareksi.
– Tangokuningatar on titteli, jota kukaan ei voi ottaa pois. Se oli siihen aikaan Suomen suurin laulukilpailu. Oli mahtavaa, että minussa nähtiin jotain ja pääsin niin pitkälle, hän sanoo ylpeänä.
Sillä hetkellä työttömänä ollut Mira sai elämälleen uuden suunnan: töitä, leasing-auton, omakotitalotontin ja rahapalkinnon.
– Rahaa tuli yhtäkkiä paljon, enkä oikein osannut käsitellä sellaista. Keikat veivät ympäri Suomea. Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni Lappiin ja jopa esiintymään Lake Worthiin, Floridassa asuville suomalaisille. Se oli uskomatonta, Mira muistelee
Kun arki muuttui uuden elämänvaiheen myötä, Mira huomasi ajautuvansa jatkuvaan kiireeseen.
– Esikoinen aloitti koulun, ja minulla oli jatkuvasti kiire.
Onneksi rinnalla kulki Tuula, sama läheinen, joka oli ollut tukena jo aiemmin.
– Hän hoiti poikiani silloin, kun olin työkeikoilla. Ilman häntä en olisi selvinnyt, Mira sanoo kiitollisena.
Kun kruunu painoi liikaa
Tangokuningattaren kruunu tuntui aluksi kevyeltä ja kimaltavalta, mutta hyvin pian julkisuus alkoi näyttää varjopuolensa.
– Lehdet kirjoittivat minusta kaikenlaista pahaa. Minusta tuli riepotelluin tangokuningatar, mitä on ollut. Herkkänä ihmisenä ja pienten lasten äitinä julkisuus tuli päin naamaa kovalla rytinällä tuoden henkisiä kolhuja, joita en osannut odottaa, Mira kertoo hiljaisella äänellä.
Kuningattaren hymy alkoi hiljalleen haalistua.
– Minulle tuli olo, etten ole naisena minkään arvoinen. Että minua voi riepotella miten vain ja tehdä minusta kuvan, jossa nainen on kevytkenkäinen ja vailla arvokkuutta. Se teki henkisesti pahaa. Iloitsin voitosta, mutta muu vei kaiken huomion.
Onneksi tummien pilvien keskellä oli myös valon pilkahduksia.
– Tuomaristossa istui silloin Paula Koivuniemi. Kävin hänen luonaan ja hän neuvoi, miten suhtautua julkisuuteen. Paula antoi minulle arvokkaita neuvoja ja rohkaisi pitämään pääni pystyssä. Se merkitsi paljon, että joku, joka tiesi paremmin miltä se maailma tuntuu, näki minut ihmisenä.
Uusi suunta ja laulun lahja
2010-luvulla elämä hidastui. Mira teki enää harvoja keikkoja, ja talous alkoi olla tiukalla. Tanssilavat, jotka olivat tuoneet iloa ja vapautta, alkoivat tuntua raskailta ja tyhjiltä.
– Keikat ja koko musiikkibisnes tuntuivat lopulta sieluttomilta. Esittämieni kappaleiden sanat eivät enää koskettaneet minua. Ne olivat kuin tyhjiä sanoja ilman sydäntä, Mira kertoo.
Lopulta tuli hetki, jolloin sydän sanoi: nyt riittää. Vuonna 2011 Seinäjoen ravintola Sorsanpesässä Mira lauloi sillä erää viimeisen kerran tanssiyleisölle.
– Se oli viimeinen tanssikeikka, ja sen jälkeen tiesin, että tie vie toiseen suuntaan.
Hän alkoi levyttää hengellisiä äänitteitä ja esiintyä vain gospel-tilaisuuksissa. Laulu sai uuden tarkoituksen. Sen kautta sai välittää toivoa ja lohdutusta, ei vain rytmiä ja rakkautta.
Seuraavat kaksitoista vuotta toivat mukanaan rauhaa ja hengellistä kasvua, mutta lopulta myös uusia kysymyksiä. Heinäkuussa 2024 Mira huomasi pohtivansa, voisiko hän sittenkin laulaa muutakin kuin hengellistä musiikkia.
– Sain siihen vahvistusta uskon ystäviltä. He rohkaisivat, että jos Jumala on antanut lahjan, miksi sitä pitäisi rajoittaa. Olen saanut laulamisen lahjan, ja sen tarkoitus on tuoda iloa ja koskettaa ihmisiä – kaikissa sävelissä.
Niin Mira alkoi jälleen katsoa eteenpäin – ei ainoastaan tangokuningattarena tai gospel-laulajana, vaan laulajana, jolla on tarina ja tehtävä, joka elää jokaisessa laulussa.
Samat lainalaisuudet – eri sävelin
Kun Mira siirtyi tekemään hengellisiä keikkoja, hän luuli astuvansa maailmaan, jossa kaupallisuuden mittarit jäisivät taka-alalle ja sydämen sanoma olisi tärkein. Pian hän kuitenkin huomasi, että ihmismieli toimii samalla tavalla, oli kyse sitten tanssilavasta tai seurakuntasalista.
– Hengellisellä puolellakin kyseltiin heti, että paljonko oli porukkaa paikalla. Jos sanoin, että ehkä kolmekymmentä, ilmeet kertoivat kaiken – ’niinkö vähän?’ Tilaisuuden järjestäjän kasvoilta saattoi jo nähdä pettymyksen, jos väkeä ei ollut odotetusti. Se oli hirveä pettymys, koska toivoin, että siellä ei katsottaisi numeroita vaan sydäntä.
Mira ei kuitenkaan katkeroitunut. Hän ymmärsi, että ihminen on pohjimmiltaan sama – oli hän uskossa tai ei. Vuosien myötä Mira on oppinut yhdistämään nämä maailmat tavalla, joka tuntuu aidolta. Hän ei ole kieltäytynyt enää viihdekeikoista, mutta kulkee niissä omana itsenään.
– Viihdekeikoilla olen kertonut, että teen myös gospelmusiikkia ja olen antanut muutamille faneille gospel-levyjä lahjaksi. Olen puhunut Jeesuksesta, mutta aina ilman tuputtamista. Nämä hetket tulevat yleensä ihan luontevasti kuin keskustelu, jossa sydän puhuu sydämelle.
Miran tärkein periaate laulajana on kuitenkin yksinkertainen: totuus ja valo laulussa.
– Minulle on ennen kaikkea tärkeää se, mistä laulan. Valitsen laulut niin, etteivät ne missään tapauksessa pilkkaa Jumalaa tai ole ristiriidassa Raamatun kanssa. Voin laulaa elämästä ja tarinoista, jos niissä on sydän mukana. Sen sijaan en halua laulaa edes kaunista kappaletta, jos se ohjaisi ihmisiä väärään suuntaan. Tärkeintä on, että laulusta jää hyvä mieli – ja ehkä pieni toivon kipinä.
Elämän turva ja rauha
Tänään Mira puhuu uskostaan lämpimästi ja rehellisesti ilman korulauseita.
– Elämässä ensimmäisellä sijalla on oltava suhde Jumalaan – vasta sitten tulee kaikki muu.
Usko ei ole Miralle suorittamista tai täydellisyyttä, vaan suhde, joka elää arjessa.
– Suhteeni Jumalaan on pysynyt samanlaisena kuin ennenkin. Kuka voi sanoa olevansa uskovaisena sataprosenttisen täydellinen? Ainahan sitä voisi olla parempi kristitty, mutta pitää varoa, ettei se mene lakihenkisyyden puolelle, että alkaisi lyödä muita Raamatulla päähän. Raamattu toki kehottaa ojentamaan toisia, mutta ennen sitä pitää katsoa, että itse kulkee oikeaa tietä.
Miran oma arki on täynnä pieniä rukouksia ja hiljaisia hetkiä Jumalan kanssa.
– Aamu- ja iltarukous ovat tärkeitä. Aamulla rukoillessa tuntuu kuin pukisi Jumalan sota-asun päälle. Raamatun lukeminen ja hengellinen musiikki ravitsevat sielua. Päivisin kuuntelen paljon Radio Deitä, hän kertoo.
Mira tietää, ettei kukaan ole täydellinen:
– Tärkeintä on elää niin, että voi omalla tavallaan viedä evankeliumia eteenpäin. Minun tehtäväni on tehdä se laulamalla.
Lauluvalinnoillaan Mira haluaa tuoda mahdollisimman paljon esiin Jumalan sanaa ja välittää kuulijoille toivoa. Hänen Spotifyn kymmenen kuunnelluimman kappaleen joukossa on edelleen laulu Golgatan veressä voima on hänen toiselta gospel-levyltään.
– Se, että näitä lauluja kuunnellaan, on jo itsessään evankeliumin eteenpäin viemistä, hän toteaa.
17. joulukuuta Mira nousee lavalle Kuusankosken Kuusaasalissa yhdessä muiden kymenlaakson tangokuninkaallisten kanssa yhteisessä joulukonsertissa.
– Esitän siellä kolme laulua, joiden joukossa muun muassa Lasse Heikkilän kappaleen Betlehemin yö, joka on täyttä evankeliumia, Mira kertoo hymyillen.
Nykyajan uskoa pohtiessaan hän huomauttaa, että valitettavan moni tyytyy vain ”riviuskomiseen” käymällä kirkossa ja ajatellen, että hyvä ihminen pääsee taivaaseen.
– Mutta eihän se niin mene. Taivaaseen ei mennä omilla ansioilla, vaan tunnustamalla Jeesus Herraksi ja katumalla syntejään. Usko on Jeesuksen seuraamista ja lyhyitä tilivälejä Jumalan kanssa.
Mira muistuttaa, ettei kukaan voi kuitenkaan tietää toisen sydäntä:
– Vain Jumala tietää, mitä viime hetkellä tapahtuu. Jeesus on koko maailman toivo, ja Raamattu on elämän ohjekirja. Onneksi vielä on kirkkoja ja seurakuntia missä voi kuulla elävää sanaa – vielä on toivoa.
25 vuotta tangokuningattarena – ja uusi onnen päivä
Vuosi 2025 on ollut Miralle erityinen. Hän on viettänyt 25-vuotisjuhlavuottaan tangokuningattarena, ja kokee vuoden olleen täynnä kiitollisuutta, uusia lauluja ja konsertteja.
– En voi kuin ihmetellä, miten paljon tähän vuoteen on mahtunut. Olen kokenut iloa, kiitollisuutta ja uusia alkuja – ja huomaan, että laulun palo elää minussa yhä yhtä vahvana kuin silloin, kun kaikki alkoi.
Tänä vuonna Mira on julkaissut jo neljä singleä, joista uusin, On onni tää, on todellinen yllätys ja hengellinen lahja kuulijoille. Laulu pohjautuu kansainväliseen gospelklassikkoon Oh Happy Day, joka on yksi maailman tunnetuimmista gospel-lauluista. Sen juuret ulottuvat 1700-luvulle, mutta Edwin Hawkins Singers teki siitä kansainvälisen hitin 1960-luvun lopulla. Nyt kappale on saanut uuden elämän Miran tulkitsemana. Laulun on julkaissut levy-yhtiö Poptori.
Suomenkielisen version On onni tää alkuperäinen teksti on peräisin legendaariselta lauluntekijältä Raul Reimanilta. Vuosikymmeniksi piiloon jäänyt sanoitus nousi esiin, kun Reimanin hiljattain julkaistun elämäkerran toinen kirjoittaja Juha-Matti Tammela löysi sen sanoittajan jäämistöstä ja tarjosi kappaletta Miralle.
Mira kokee, että laulun sanoma osuu syvälle hänen uskoonsa ja elämänasenteeseensa.
– Onhan se ihmeellistä, että juuri minä sain olla ensimmäinen suomalainen artisti, joka tämän tekstin levyttää. Oh Happy Day on ollut minulle rakas jo nuoruudesta. Sehän on ylistyslaulu Jumalalle, ilo pelastuksesta. Mikäpä olisi suurempi onnen päivä kuin se, kun Jeesus tuli maailmaan pelastamaan rakastamansa ihmiset – eli heidät, jotka haluavat ottaa hänet vastaan.
Samalla hän muistuttaa, että elämä ei ole suinkaan mitään rilluttelua synnin varjossa, vaan vaellusta Jeesuksen kanssa.
– Usko ei ole automaattinen anteeksiannon lippu. Jeesus ei vie syntejä pois keneltä tahansa, vaan ihmisiltä, jotka oikeasti haluavat tehdä parannuksen luopumalla syntielämästään. Se tapahtuu rukouksen kautta pyytämällä Jeesusta sydämeen ja anteeksiantoa. Minulle se tapahtui 13-vuotiaana nuorten kesäleirillä. Tuli puhdas, raikas olo ja käsittämätön rauha. Se oli minun onnen päiväni.
