Ihmisiä ja ilmiöitä: Miltä helvetti näyttää? – 700 vuotta sitten kirjoitettu kuvaus vaikuttaa yhä kristittyjen näkemyksiin Elämäntaito: Säännöllinen päivärytmi ja rutiinit tuovat vakautta ADHD-perheen arkeen

Omaishoitajien työ on taistelua

 

Vasemmalta Kirsi ja Heikki Hiilamo ja Sanna Lauslahti (kok.)

Yhä useampi työikäinen hoitaa sairasta tai muuten hoivaa tarvitsevaa läheistään. Omaishoitajien jaksamista ei koettele vain ympärivuorokautinen hoivatyö vaan lomakeviidakossa rämpiminen tai yhteiskunnan palvelujen epäselvyys. Tänään julkistettiin Heikki ja Kirsi Hiilamon omaishoivaa käsittelevä teos Hoivataistelu (Kirjapaja). Sen tiimoilta järjestettiin paneelikeskustelu Eduskunnan kansalaisinfossa. Yleisön kanssa ajatuksia ja kokemuksia vaihtoivat kansanedustajat Sanna Lauslahti (kok.), Päivi Lipponen (SDP), Terhi Peltokorpi (kesk.) sekä Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi, että vaikka perustuslaissa luvataan jokaiselle ihmisarvoisen elämän edellytykset, välttämätön toimeentulo ja huolenpito, tämä ei kuitenkaan toteudu. Hän kirjoitti kirjan Hoivataistelu yhdessä vaimonsa, psykoterapeutti ja pastori Kirsi Hiilamon kanssa. 

Kaikilla paneeliin osallistuneilla kansanedustajilla on omakohtaista kokemusta hoivatyöstä. Sanna Lauslahti on kiinnittänyt huomiota siihen, että usein omaishoitajan päätyöksi muodostuu kymmenien kapulakielisten lomakkeiden täyttäminen. Hän sanoi ottaneensa missiokseen lomakeviidakon raivaamisen.
– Myöskään tieto eri viranomaisten välillä ei kulje tarpeeksi. Tietosuojalainsäädäntö on mennyt överiksi, Lauslahti sanoi.

IK-opisto vuosisop. Neliöb. 18.-31.10.MJa

Päivi Lipponen totesi, ettei koti ole kaikissa tapauksissa paras paikka heikentyneelle vanhukselle. Yli yhdeksänkymppistä puolisoa ei voi velvoittaa samanikäisen vanhuksen omaishoitajaksi.
– Tarvitaan mahdollisuus laitoshoitoon ja yhteisöasumiseen. Ja tarvittaessa sairaalapalveluihin.
Lipposen mukaan hoivan tarvitsijoiden ja viranomaisten välillä on epäluottamusta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että hoivan tarvitsijan täytyy todistaa palvelun tarve.

Terhi Peltokorpi sanoi, ettei omaishoitajia kuunnella tarpeeksi vaan päätöksiä tehdään viranomaisten näkökulmasta.
– Omaishoitajan ja hoidettavan itsemääräämisoikeus on tärkeää, Peltokorpi totesi.

Outi Alanko-Kahiluoto sanoi, että Helsingissä asumisen kalleus on suurin köyhyyttä aiheuttava tekijä työttömyyden jälkeen. Pienipalkkaisilla eläkeläisillä ei ole varaa asua Helsingissä. Hän muistutti myös maahanmuuttajien kulttuurien yhteisöllisyydestä ja vanhojen kunnioituksesta.

Yleisön joukossa oli monia omaishoidon arjen kokeneita. Eräskin oli hakenut omaiselleen invataksipalvelua, mutta erehtyi tekemään sen väärällä lomakkeella. Asian käsittely kesti kaksi kuukautta.
– Onko tämä tehokasta ja tarkoituksenmukaista? Olen joutunut hyvin absurdeihin tilanteisiin viranomaisten kanssa. Minulla herää käytännön kysymys: kenen käsissä kokonaisuus on? nainen sanoi.

Noin kolmasosa työssäkäyvistä hoivaa työn ohessa läheistään, joka tarvitsee toisen apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Osuus kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntymisen ja hoivamenojen säästöpaineen vuoksi. Kun valtio ja kunnat pyrkivät vähentämään laitoshoitoa, kotona tapahtuva hoito lisääntyy entisestään.
Tänään julkistettu teos Hoivataistelu antaa puheenvuoron läheisiään hoitaville, mutta antaa pohdittavaa myös eduskuntaehdokkaille vaalien alla.

 

Kuva Vuokko Vänskä