Kirjoittanut
Veteraanisaarnaaja vei kylille helluntaisanomaa. Vastustus oli sodan jälkeisessä Suomessa luterilaisen kirkon piiristä ankaraa.
– Kyllä vastustus kirkon taholta oli silloin todella kova, Esko Rautio, 88, sanoo RV-lehden henkilökuvassa.
– Me olimme väärää, harhaa ja eksytystä. Sitä tuotiin kirkon pappien taholta todella voimakkaasti esille.
– Mutta kyllä se kehitti itsessäkin voimakkaan vastareaktion. Samalla mitalla pistettiin kokouksissa takaisin, Rautio kertoo nyt hymyillen.
Luterilaisen kirkon ja helluntaiseurakuntien välisille riitaisuuksille on haluttu viime vuosina laittaa piste. Helluntaiseurakuntien Syyspäivät alkoivat tänä vuonna anteeksipyyntötilaisuudella, jossa luterilaisen kirkon ja helluntaiherätyksen johtajia kohtasi sovinnon merkeissä.
Esko Rautio tuli uskoon 17-vuotiaana Temmeksessä Oulun liepeillä. Hän olkoi heti pitää pyhäkoulua alueen lapsille. Pian hän siirtyi evankeliovaan työhön Pohjois-Suomeen. Kylät tulivat tutuiksi. Kokouksia pidetiin kodeissa ja monille paikkakunnille syntyi helluntaiseurakunta.
Veteraanisaarnaaja on seurannut helluntailaisten ja luterilaisten suhteiden kehittymistä tyytyväisenä.
– Myönteinen kehitys alkoi siitä, kun keskustelut aloitettiin muutama vuosikymmen sitten. Tilanne on kehittynyt paljon, ja aroistakin asioista on päästy puhumaan.
Lue koko haastattelu tästä.
