Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Nuorten uskonnollinen yleissivistys uhkaa heikentyä

 

Kanttorikoulutuksen tulevaisuus on yksi ajankohtaisista kirkollisen koulutuksen kysymyksistä. Kuva: Kirkkohallitus, kirkon kuvapankki

Nykyisessä lukion opetussuunnitelmassa uskonnon pakollisia kursseja on vähennetty kolmesta kahteen, eivätkä syventävät kurssit toteudu kuin suurimmissa lukioissa. Ylioppilaskokeissa uskonnon kirjoittaa entistä harvempi.

Tiedot käyvät ilmi Kirkkohallituksen julkaisemasta Ammatillisen koulutuksen raportista vuodelta 2017.

Se ennakoi, että lukiokoulutuksessa uskonnon kurssimäärän ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoittajamäärän väheneminen näkyy tulevaisuudessa perustietojen ohenemisena esimerkiksi teologiseen tiedekuntaan hakeutuvilla ja muilla kirkollisen alan opiskelijoilla.

SRO Naistenpäivät neliöb. 25.-31.3.

Ylioppilaskokeissa uskonnon kirjoittajien määrä on supistunut noin kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2017 heitä oli enää 2 242.

Tämä kaikki yhdessä vaikuttaa siihen, että opiskelijoiden uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys todennäköisesti heikentyy.

Kirkon koulutuskeskuksen johtajan, Kari Kopperin, mukaan ammatillisen koulutuksen raporttien perusteella voidaan tehdä havaintoja pitkäkestoisista muutoksista ja tunnistettavista kehitystrendeistä:

– Kirkon ammatit ja niiden osaamistarpeet ovat muutoksessa. Resurssien niukkeneminen ilmenee kaikilla tasoilla, niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Pedagogisina muutoksina näkyvät osaamislähtöisyyden vahvistuminen sekä digitaalisuuden mahdollisuudet.

– Myös kansainvälisyyden vahvistuminen on ilmeistä. Eurooppalainen ja globaali todellisuus vaikuttavat enenevästi myös kansallisiin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin.

Kopperin mukaan mielenkiintoinen ristiriita sisältyy siihen, että koulutuksen maailmassa korostuvat yksilökeskeisyys ja valinnaisuus, mutta kirkossa on viime vuosina ryhdytty entistä vahvemmin korostamaan yhteisölähtöisyyttä.

Samanlainen ristiriita sisältyy ilmiöön, jonka uudistuksissa korostuvat tehokkuus, tuloksellisuus, ketteryys ja kilpailukyky, jolloin sivistys ja laaja-alainen osaaminen jäävät taka-alalle.

Ammatillisen koulutuksen raportin mukaan yksi tärkeimmistä kirkollisen koulutuksen kysymyksistä on kanttorikoulutuksen tulevaisuus, kun suomenkielinen ammattikorkeakoulutus (C-kanttori) on päättymässä.

On mahdollista, että tulevaisuudessa kyseisen kelpoisuuden tuottaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikin kandidaatin tutkinto. Neuvottelut asiasta ovat vielä kesken.