Noin 1,5 miljardilla maailman ihmisellä ei ole vielä Raamattua omalla kielellään

 

Suomalainen raamatunkääntäjä Hilkka Arminen juhlimassa uratinkielisen Uuden testamentin valmistumista Papua-Uudessa-Guineassa vuonna 2016. Kuva: Robert Noble.

Raamatusta on jo varhain tehty erikielisiä käännöksiä, joista osalla on merkittävä asema edelleen nykypäivänä. Varhaisin raamatunkäännös on kreikankielinen Septuaginta noin 200-luvulta eKr.

– Käännöstyö on jatkunut siitä lähtien eri kansojen ja kielten alueella, ja on nyt koko Raamatun osalta valmis noin 670 kielen alueella. Uusi Testamentti on käännetty 1 521 kielelle, lisäksi joitakin Raamatun kirjoja on käännetty 1 121 kielelle. Samaan aikaan meillä ja yhteistyöjärjestöillämme se on käynnissä raamatunkäännöstyötä yli 2 000 kielen alueella, Wycliffe-Raamatunkääntäjät ry:n toiminnanjohtaja Hannu Sorsamo kertoo.

Sorsamo näkee lisäksi, että myös jo Raamatun omakielisinä saaneilla on tarve Raamatun käytön opetukseen. Siihen järjestö panostaa myös.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Noin puolella kieliryhmistä ei vielä Sanaa

Mahdollisuutta lukea ja tutkia Jumalan Sanaa äidinkielellä eli lapsuuden ensimmäisellä kielellä ei kuitenkaan ole vielä läheskään kaikilla nyt tunnettujen 7 099 kielten puhujista. Nimittäin Raamattua ei ole käännetty 3787 kielelle, mikä tarkoittaa, että noin 1,5 miljardilta ihmiseltä puuttuu äidinkielinen Raamattu.

– Tilastot ja niiden tulkinta on joskus puutteellista. Tieto väestö- ja kielimääristä on koottava sirpaleisista tilastotiedoista, eikä kaikista ihmisistä millään ole tietoja käytettävissä, Sorsamo kertoo.

Yhteisöt määrittelevät tarpeensa

Vuosittaiset tilastot Wycliffe Global Alliance julkaisi loppuvuodesta 2017. Niistä selviää, että 1 636 kielen alueilta on pyydetty raamatunkäännöstyötä tai se on muuten todennäköisesti tarpeellinen. Kielistä 627 on Afrikassa, 559 Aasiassa, 353 Tyynenmeren alueella, 63 Amerikkojen mantereilla ja 34 Euroopassa.

– Nämä ovat ne määrät, joiden parissa kääntäminen joko on jo käynnissä tai sille on arvioitu olevan tarve. Esimerkiksi joukossa on 3 000 suomalaisen viittomakielisen yhteisö, jolla Raamattua ei vielä ole, Sorsamo tarkentaa.

Lukujen valossa jää vielä puuttumaan kieliä, joille raamatunkäännöstä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista tehdä. Osaa kielitieteellisin perustein määritellyistä kielistä ei enää kukaan puhu äidinkielenään ja noin 200 kieltä on sellaisia, joiden puhujia on alle 12. Joissain kieliryhmissä on silti jopa satoja tai tuhansia kieltä äidinkielenään puhuvia. Kuitenkin, kun niiden seuraava sukupolvi kasvaa asuinympäristössään monikieliseksi, se usein siirtyy käyttämään jotain toista kieltä, jolla se voi kommunikoida laajempien piirien kanssa.

Siksi ainakaan raamatunkäännösjärjestö Wycliffe ja sen kumppanuusjärjestö SIL eivät ole puskemassa läpi omaa ohjelmaansa määritellessään eri kielten raamatunkäännöstarpeita, vaan se luottaa kieliyhteisöjen omaan vastuuseen ja näkemykseen tarpeistaan.

Lukutaitoa myös suullisiin yhteisöihin

Wycliffe Global Alliancella on sata kumppanuusjärjestöä. Yhteistyön hedelmänä niiden ja paikallisten kielenpuhujien yhteisöjen kanssa syntyy myös lukutaitomateriaalia, opetusmateriaalia, terveysvalistusta ja yhteisöjen kaipaamaa muuta sivistystä.

Vaikka lukutaito-opetus on Wycliffe Global Alliancen tavoitteena, ymmärretään järjestössä monien kieliyhteisöiden suulliset kulttuurit, joissa Raamattujen käyttämisen tueksi tarvitaan se myös muussa kuin kirjoitetussa muodossa. Niinpä myös raamatunkäännösten muotoina ovat erilaiset digitaaliset formaatit, kuten ääni- ja videotiedostot. Kuuntelijoille niitä jaellaan nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja mobiilisovelluksina.

Koska järjestöissä tahdotaan panostaa myös Raamatun käyttämiseen ja soveltamiseen, viime vuonna ilmestyi yli 1 000 digitaalista, eri päätelaitteelle soveltuvaa YouVersion-Raamattua, yli 1 100 Faith Comes by Hearing –äänitallenneraamattua ja yli 1 500 kieliversiota Jeesus-elokuvasta.