Tampereen Vapaakirkkoseurakunta on elänyt voimakasta kasvun aikaa. Väkeä käy niin paljon, että seurakunnassa päätettiin järjestää kaksi jumalanpalvelusta sunnuntaisin. Seurakunnanjohtaja Antti Hietamäki kertoo vaiheista, jotka tähän ovat johtaneet.
Tampereen Vapaakirkkoseurakunnassa on ollut voimakasta liikehdintää viime vuosien aikana. Kasvavan kaupungin ytimessä sijaitseva seurakunta kokee sen, että jonkinlainen muutos on väistämätöntä ja seurakunnan toiminnasta riippumatonta. Jotkut lähtevät muualle, kun taas uusia ihmisiä tulee tilalle jo pelkästään muuttovirran takia.
Uusia jäseniä seurakuntaan on tullut monista eri taustoista.
—Viime vuosina on seurakuntaan tullut joitakin henkilöitä, jotka ovat olleet uushenkisyydessä. Lähes kaikilla heillä on joogatausta, ja he ovatkin vakavasti varoittaneet, ettei joogaa ja kristillisyyttä pidä millään tavalla sekoittaa keskenään, Vapaakirkkoseurakunnan seurakunnanjohtaja Antti Hietamäki toteaa.
—Uushenkisyydessä puhutaan paljon energioista, ja sieltä tulevat ovat usein avoimempia hengellisille asioille. Seurakunnan keskellä on paljon opittavaa, mutta Jumalan Sana ja seurakuntalaisten rakkaus uusia tulijoita kohtaan tekevät tehtävänsä.
Harvinainen ”ongelma”
Itse asiassa jumalanpalveluksissa Tampereen Vapaakirkkoseurakunnassa on käynyt väkeä niin paljon, että työntekijätiimi ja vanhimmisto ovat joutuneet Suomessa harvinaisemman pohdinnan paikalle.
Kyseessä ei silti ole ongelma, ennemmin erittäin myönteinen mietinnän aihe. Ensimmäisen kerran asia oli esillä jo ennen koronaa.
—Vuoden 2019 lopussa oli ensimmäisen kerran tilanne, että sunnuntain jumalanpalveluksessa oli niin paljon, että yli 80 prosenttia kirkkosalista oli täynnä.
—Suomalainen ei istu ihan vierekkäin varsinkaan tuntemattoman kanssa, vaan jokainen ottaa oman tilansa. Väki tulee yleensä aika viime hetkillä, joten pareilla tai perhekunnilla oli vaikea löytää istumapaikkaa.
Seurakunnan johto totesi, että jotain pitäisi asialle tehdä. Maaliskuussa 2020 alkoi koronapandemia, joka löi koko Suomen polvilleen. Tämä asia unohdettiin ainakin hetkeksi.
—Käytyyn keskusteluun liittyen oli seurakuntaan hommattu toimiva videointitekniikka, kiitos myös Juha Pusan aktiivisuuden. Tammikuussa aloitimme striimata kokouksia, jo pari kuukautta ennen kuin tuli korona-ajan sulku toimintaan. Väki vähän vaihtui: joitakin jäi pois, ja uusia tuli koko ajan tilalle.
Vuoden 2025 alussa seurakunnan johto huomasi, että tilanne on sama kuin vuonna 2020. Viisi vuotta meni koronasta toipumiseen.
Striimit ja tallenteet ovat helppo tapa tutustua seurakuntaan ja oivallinen lisä palvelemaan niitä, jotka syystä tai toisesta ovat estyneet tulemasta paikalle. Teemana on ollut kohtaava seurakunta, joten pelkästään niiden varaan ei haluttu jäädä.
—Haluamme kello 11 lisäksi kokeilla kello 16 jumalanpalvelusta. Ensimmäinen sellainen oli 8. helmikuuta. Haluamme näin mahdollistaa myös seurakunnan kasvua, olemme tekemässä kasvutilaa.
—Lähdemme tavoittamaan mieluummin iltapäivän tilaisuuteen tulevia ihmisiä. Selvänä tavoiteryhmänä on myös aktivoida niitä, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet seurakunnan toiminnassa sivuun tai jotka eivät koskaan ole löytäneet toimintaan mukaan.
Seurakunnanjohtaja viittaa siihen, että iltapäivän ajankohdat ovat tutkitustikin etsijäystävällisempiä. Kokeilusta pääsee myös pois, jos ratkaisu ei osoittaudu toimivaksi.

Kasvun juuret syvemmällä
Hyvä ilmapiiri on seurakunnan kasvutekijä, ja Tampereella ollaan nykyisestä vaiheesta syvästi kiitollisia Jumalalle. Seurakunnassa halutaan myös välttää vaara, että hyvät ajat otettaisiin itsestäänselvyytenä.
—Se huomataan ja sitä sanoitetaan ääneen. Ilmapiiri ei vain ole olemassa, vaan puhumme siitä ja haluamme varjella sitä. Ihmiset ovat odottavalla mielellä katsomassa, mitä Herra tekee keskellämme, Hietamäki kiittelee.
Hietamäki myös pohtii nykyistä menoa myös seurakunnan historian valossa.
—Nykyisen hyvän vaiheen juuret lähtevät jo Usko Piikkilän ajoilta 1990-luvulta. Silloisen rakenteelliset seurakunnan muutokset liittyvät osittain tiloihin mutta myös Piikkilän hienoon rohkeuteen tehdä uutta. Silloin oli vaikeita taloudellisia vaiheita.
—Kari Kähärin aikana toteutettiin seurakunnan jumalanpalvelusuudistus. Uudistuksessa ylistyksellä haluttiin tavoittaa nuorempaa väkeä jumalanpalveluksiin, ja siitä tuli kiinteä osa jumalanpalveluksia.
—Silloin keskusteltiin ja myös äänestettiin siitä, pidetäänkö perinteinen jumalanpalvelus kello 11 ja iltapäivällä nuorekkaampi versio kello 16. Seurakunta äänesti ei, pidetään yksi jumalanpalvelus, joka uudistetaan. Mielestäni se oli hieno päätös, ja arvostan silloisia johtajia. Sen kautta on tullut todella paljon nuoremman sukupolven ihmisiä seurakuntaan.
Lähettäjän merkitys lähetystyössä
Kun mennään ajassa taaksepäin neljä tai viisi vuotta, Hietamäki koki Jumalan puhuvan hänelle seurakuntamme lähettien luona vierailemisesta. Hän otti yhteyttä Heli Jaakkolaan sekä Markus ja Hanna Rokosaan. Ensimmäinen tapaaminen suuntautui Rokosan perheen vieraaksi.
—Bulgariassa oli Rokosien kanssa hyvä kohtaaminen. Saimme paljon rukoilla eri aiheiden ja ihmisten puolesta, ja he saivat purkaa sydäntään.
Kuitenkin ajatuksiin hiipi kysymys, oliko vierailusta mitään hyötyä, miksi tänne piti tulla. Yksi kohtaaminen vahvisti kokemusta siitä, että vinkki käydä tervehtimässä lähettejä oli Jumalalta tullut.
—Sunnuntaina Shalom-seurakunnassa oli puhujavieras Yhdysvalloista, ja hän tuli minuakin tervehtimään ja kysymään, mistä päin olen. Kerroin olevani Suomesta ja että olin tervehtimässä seurakuntamme lähettejä.
Tuon eläkkeellä olevan pastorin sanat jäivät Hietamäen mieleen.
—Teit aivan oikein, kun tulit katsomaan lähettejä. Olen itse Afrikan lähettien lapsi, ja koko perheemme asui Afrikassa. Kotiseurakuntamme pastori ei milloinkaan käynyt meitä katsomassa.
—Äidille ja isälle se oli todella kova paikka. Viesti, jonka he sitä kautta saivat, oli, että seurakunta ei välitä. Se, että olemme työssä Afrikassa, ei ole tärkeää. Ajattelin, että jos minusta ikinä tulee Jumalan valtakunnan työntekijä, vierailen kaikkien seurakuntamme lähettien luona.
Hietamäki koki, että viesti tuli vahvistavana Jumalan puheena ja juuri hänelle tarkoitettuna. Saman vuoden syksyllä oli vierailu Heli Jaakkolan luona Mallorcan saarilla. Lähetti ja lähettäjän edustaja saivat keskustella paljon ja rukoilla eri asioiden puolesta.
Kateus ei kuulu kristillisyyteen
Mieleen muistuivat koskettavat elämänkerrat, joita luettiin jo opiskeluaikana Santalassa. Lähetyssaarnaajien elämän erilaiset vaiheet koskettivat, mutta Hietamäki muistaa lukeneensa myös taustavaikuttajista. Henkilöistä, joiden olkapäille toisen on mahdollista nousta suorittamaan omaa osuuttaan.
—Olen kokenut omalta osaltani, että kutsumukseni on paimenuus. Mutta kunpa voisin olla tällainen mahdollistajaihminen. Haluan käyttää vaikutusvaltaani siihen. Tajuan, että oma määräni riittää tiettyyn pisteeseen asti.
—Saarnoissakin olen puhunut esimerkiksi armolahjoihin liittyen, että pitäisi tunnistaa omien lahjojen rajat ja tukea toisten lahjoja. Kateus ei kuulu kristillisyyteen, vaan reilu tunnistaminen ja tunnustaminen.

Uuteen rohkaisemista
Tampereen Vapaakirkkoseurakunta on Hietamäen aikana ollut vahvasti mukana uusien seurakuntien istutustyössä. Istutushankkeet ovat menossa Lempäälässä ja Hervannassa, minkä lisäksi Kangasalla on yhteisön rakentamisen hanke yhteistyössä ViaDia ry:n kanssa.
Kaikki lähti liikkeelle Syke-seurakunnan perustamisesta.
—Aluksi se oli pienoinen shokki seurakunnalle, mutta kun siitä päästiin ylitse, meillä on ollut erittäin lämpimät välit. Olemme todella ylpeitä ja iloisia Syke-seurakunnasta. Jälleen on suunnitteilla vanhimmistojen yhteinen kokoontuminen, Hietamäki pohtii.
—Anniina Halonen johtaa tiimin kanssa Lempäälän seurakunnanistutusta. Näen sen terveenä, että heillä on todella vahvana evankeliumin levittäminen. Jumalanpalvelukset toteutuvat Kanavan koulun tiloissa vuoden alusta kaksi kertaa kuukaudessa. Muuta toimintaa on viikolla.
Kateus ei kuulu kristillisyyteen, vaan reilu tunnistaminen ja tunnustaminen.
Legacy Project
Loppiaisena Tampereen Vapaakirkkoseurakunnassa ollut Legacy Launch oli Hietamäellekin merkittävä tapahtuma.
Hän mainitsee kokeneensa jonkinlaisen uuden lähetysheräämisen syksyllä 2021. Keskustelussa SVK Mission lähetysjohtaja Nanna Rautiaisen kanssa nousi esiin ajatus, että tarvittaisiin nuorisolle suunnattu lähetystapahtuma.
Legacy Launch järjestettiin ensimmäisen kerran loppiaisena 2023. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin neljännen kerran, ja se oli hyvää jatkumoa aiemmille.
—Olin todella vaikuttunut Legacy-tapahtuman jälkeen. Nuori sukupolvi puhuu saavuttamattomien kansojen tavoittamisesta. Juttelin todella monen nuoren kanssa, ja kuinka moni kertoi lähetyskutsustaan saavuttamattomien pariin.
Tapahtuman eri kanavissa opetettiin perusasioita lähetystyöstä, mutta myös kokonaisvaltaisesta uskonelämästä.
—Hengellisen hartauselämän ylläpitämistä ja seurakunnan palvelemista korostettiin. Lähetyskutsu ei tule lentokoneessa. Arvostin tervettä tapaa opettaa nuoria. Tämä sukupolvi on oivaltanut sen, että tapahtumat ja kutsumus ovat eri asioita. Tapahtumilla voi vain rohkaista jo kutsun saaneita viemään asioita eteenpäin.
—Juttelin tapahtumassa opiskelukaverini Kenno Leierin kanssa, että meidän sukupolvemme pystyi viemään asioita johonkin pisteeseen asti. Seuraava sukupolvi on vienyt taas meitä pidemmälle moniakin asioita. Näimme silti myös oman roolimme: me voimme olla antamassa tilaa ja rohkaisemassa, että menkää vain meitä pidemmälle. Tuomme silti elämän kokemuksen ääntä, sen aikuisuus tuo. Kovan rytistelyn jälkeen koittaa arki, ja siinäkin pitää pärjätä.
Lähetyskutsu ei tule lentokoneessa.
Jumala kutsuu kaikenikäisiä
Paljon on, aiheestakin, korostettu nuorten kokemaa kutsua Jumalan valtakunnan työhön. Nuori sukupolvi edustaa tulevaisuutta, mutta Jumalalla on käyttöä kaikenikäisille sanoman viejille.
—Legacy-tapahtuman päätöstilaisuudessa sunnuntaina minulla oli muutama todella merkittävä kohtaaminen seurakuntalaisten kanssa. Yksi ihminen kertoi lapsesta asti kantaneensa lähetyskutsua, mutta aika ei ole vielä tullut. Olisikohan aika nyt?
—Tämä ei ole pelkästään nuorten juttu, vaan kaikenikäisten sydämiä herätellään, Hietamäki iloitsee.


