Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Mihin Arkadianmäellä uskotaan?

 

Eduskuntatalo. KUVA: Wikimedia Commons.

Uusi Tie –lehti kartoitti istuvien kansanedustajien uskonnollisia taustoja. Heiltä kysyttiin kuuluvatko he johonkin kirkkokuntaan tai muuhun uskonyhteisöön. Edustajia pyydettiin myös määrittelemään itsensä uskonnollisesti. Lisäksi edustajilta kysyttiin näkemystä Raamatusta ja Jeesuksesta.Yli puolet kansanedustajista vastasi kyselyyn.

Kansanedustajat eivät näyttäneet pitävän kysymystä kirkkokuntaan tai uskonyhteisöön kuulumisesta erityisen arkaluontoisena. Monet kokivat kuitenkin vakaumuksensa syvemmän pohdiskelun työhönsä kuulumattomaksi tai liian henkilökohtaiseksi.

– Olen tavallinen kristillinen kansalainen, joka on mennyt kirkossa avioliittoon, jonka lapset on ristitty ja konfirmoitu ja jonka vanhemmista toinen on siunattu kotikirkon viereiseen lepoon. Kirkossa käymme yleensä juhlapyhinä, kuten joulun aikaan, kommentoi Keskustan Mikko Alatalo.

Keskustan 18:sta kyselyyn reagoineesta kansanedustajasta 15 kertoi olevansa evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Sirkka-Liisa Anttila kertoi saaneensa hengellisen perinnön äidiltään.

– Olen tavallinen uskovainen ihminen. Olen saanut uskoni perintönä äidiltäni, joka oli vahva uskossaan, harrasti seurakuntatyötä ja lauloi kirkkokuorossa vuosikymmenet.

Kokoomuksen 17:stä vastaajasta 13 ilmoitti kuuluvansa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Markku Eestilän toteamus kuvastanee melko hyvin suomalaisten yleistä näkemystä kirkon jäsenyydestä.

– Minulle seurakunnan jäsenyys on itsestäänselvyys. Seurakunta on osa suomalaista turvaverkostoa ja moraaliperintöä.

Vasemmistoliiton kahdeksasta vastanneesta kansanedustajasta yksi kertoi kuuluvansa ”vielä” evankelisluterilaiseen kirkkoon. Syyksi hän ilmoitti seurakunnan tarjoaman päiväkerhotoiminnan lapsille.

Kari Uotila ei koe kirkon jäsenyyttä tarpeelliseksi.

– Nuorena erosin kirkosta säästösyistä, mutta nyt ei jäsenyys ole rahasta kiinni. Arvostan myös kirkon tekemää työtä, erityisesti köyhyyden vähentämistä.

Käsitykset Raamatusta ja Jeesuksesta kirjavia

Ruotsalaisista kyselyyn reagoi viisi edustajaa, joista ainoastaan Stefan Wallin vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kolme ei vastannut kysymyksiin lainkaan, ja yksi ilmoitti ainoastaan kuuluvansa evankelisluterilaiseen kirkkoon. Myös Wallin kuuluu kirkkoon.

Raamattua Wallin kommentoi seuraavasti.

– Tärkeä kirja elämän eri vaiheita varten, täynnä elämänviisauksia, mutta myös ajan hengen mukaista symboliikkaa, jota ei pidä ottaa kirjaimellisesti.

Vihreiden kuudesta vastaajasta neljä ilmoitti olevansa kirkon jäsen, yksi totesi, ettei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kristillisdemokraattien kuudesta vastaajasta kaikki ilmoittivat kuuluvansa luterilaiseen kirkkoon.

Vasenryhmän kumpikin jäsen ilmoitti, ettei kuulu kirkkoon tai muuhun uskonyhteisöön. Jyrki Yrttiaho määritteli itsensä vakaumukselliseksi ateistiksi.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla oli selkeä mielipide Jeesuksesta.

– En tiedä, kuka hän oli. Nykymittareilla hän oli pasifistinen hippi, enkä jaa hänen ajatusmaailmaansa.

– Tämmöinen kaveri on varmasti joskus ollut olemassa. Hänellä on ollut vahva näkemys omasta asiastaan, ja hän on sen uskottavasti pystynyt tuomaan esille ja vaikuttamaan laajalti ympärillä oleviin ihmisiin. Uskon, että tällainen henkilö on ollut. Ei muuten niin paljon voitaisi hänen teoistaan kirjoittaa. ’Ei savua ilman tulta´, kommentoi puolestaan Vasemmistoliiton Jari Myllykoski.

– Olen yksin uskosta, Jumalan lahjasta, suuresta armosta ja Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden ja lunastuksen kautta elämääni taivaltava pieni ihminen, vastasi Perussuomalaisten Juha Väätäinen.

Lue lisää kansanedustajien vastauksia tämän viikon Uusi Tie -lehden perusteellisesta selvityksestä!