Migri vastaa SEA:n kritiikkiin: Seurakunnan lausunto ei yksin ratkaise kristityiksi kääntyneiden turvapaikan saamista

 

Suomi ei noudata maahanmuuttajien turvapaikkaprosesseissa kaikilta osin oikeusvaltioperiaatetta, sanoo Suomen Evankelinen Allianssi vetoomuksessaan. Kuvassa turvapaikanhakijoita Pasilan poliisitalolla Helsingissä 17.9.2015. Kuva: Kirkon kuvapankki

Suomen Evankelinen Allianssi esitti tammikuun alun vetoomuksessaan tiukkaa kritiikkiä Maahanmuuttovirastoa kohtaan. SEA:n mukaan Migri vähättelee asiantuntijoiden arvioita kristityiksi kääntyneiden ex-muslimien uskon aitoudesta.

”Suomen Evankelisen Allianssin muslimityön verkosto (ALMU) on seurannut kristityksi kääntyneiden entisten muslimien kohtelua turvapaikkatutkinnassa. Joudumme toteamaan, että viranomaisten toiminta ja oikeuden päätökset osoittavat, ettei Suomi noudata kaikissa tapauksissa oikeusvaltioperiaatetta eikä ulkomaalaislakia tutkiessaan kristityksi kääntyneiden muslimien vainon vaaraa kotimaassaan”, todetaan tammikuussa julkaistussa Suomen Evankelisen Allianssin (SEA) vetoomuksessa.

Turvapaikanhakijoiden kuulemiset kestävät hallinto-oikeudessa muutamia tunteja. Paikalla on useimmiten kolme tuomaria, Maahanmuuttoviraston (Migri) työntekijä, asianajaja, turvapaikanhakija, tulkki ja todistajat, kun heidän lausuntonsa kuullaan.

Sansa neliöb 15.2-15.3. MJa

– Uskon aitouden arvioinnissa ei haluta tarkastella henkilön uskon osoittavia tosiasioita ja todistajanlausuntoja, vaan päätökset tehdään lähes ilman perusteita tai epäolennaisten seikkojen pohjalta, SEA:n muslimityön verkoston (ALMU) jäsen Timo Keskitalo avaa Uusi Tie -lehdelle.

Vetoomuksessa todetaan myös, että asiantuntijoiden arvioita vähätellään lähes säännönmukaisesti toteamalla, ettei uskonnollisten yhteisöjen lausuntojen perusteella voi tehdä arviota.

– Kristillisen uskon aitoudesta tekevät päätöksiä henkilöt, joilla ei ole välttämättä itsellään perustietoja kristinuskosta tai yleistä uskontojen tuntemusta.

”Seurakunnan lausunto tai kastetodistus ei voi olla ratkaiseva näyttö”

Maahanmuuttoviraston Turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Anu Karpin mukaan turvapaikka-asioihin kohdistuva kritiikki otetaan vakavasti.

– Kyseistä SEA:n vetoomustakin on alustavasti käsitelty Migrissä. Migri on kuullut kirkkojen edustajia myös aiemmin. Tämän perusteella on tarkasteltu prosesseja ja kehitetty toimintaa, ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti, hän sanoo.

Karppi myöntää, että seurakunnan lausunto toimii yhtenä osana näyttöä, jonka perusteella asiaa arvioidaan, mutta se ei ole yksin ratkaiseva näyttö, vaan keskiössä on yleensä hakijan oma kertomus.

– Seurakuntien lausunnoista saadaan arvokasta tietoa arvion tueksi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on todennut, että yksin seurakunnan lausunto tai kastetodistus ei voi olla ratkaiseva näyttö, kun arvioidaan uskonnollista kääntymistä turvapaikkaperusteena.

Karppi korostaa, että jos muut asiaan vaikuttavat seikat eivät tue sitä, että hakija olisi vaarassa uskonnollisen kääntymisen vuoksi tai uskonnollista kääntymistä ei voida pitää uskottavana, seurakunnan lausunto ei näin ollen yksin voi kääntää arviota toiseksi.

Tulkkeihin ei välttämättä voi luottaa

SEA:n vetoomuksessa kritisoidaan myös muslimitulkkien käyttämistä kristityiksi kääntyneiden kuulemisissa. Muslimitaustainen tulkki ei osaa useinkaan tulkata kristinuskon termistöä, eikä kristityn ole helppoa kertoa islamista luopumisestaan muslimitulkille. Tulkki ei myöskään välttämättä suostu toistamaan kristityn lausumia asioita oman vakaumuksensa tähden.

Vetoomuksessa todetaan sekin, että tulkin vaihtoa koskeviin pyyntöihin ei välttämättä suostuta, vaikka lukuisissa tapauksissa tulkit ovat tulkanneet ratkaisevasti väärin. Lisäksi ajoittain myös puhuttelija, joka arvioi vainon kohteeksi joutumisen vakavuutta, on muslimiyhteisön edustaja. Näin ollen kuultavana olevan oikeusturvaa ei ole riittävällä tavalla turvattu.

Anu Karppi myöntää, että luottamuksen luominen turvapaikkapuhutteluissa ei ole helppoa ja hakija voi kokea epävarmuutta siitä, voiko hän puhua vapaasti, kun on kyse sensitiivisistä asioista, kuten uskonnon vaihtamisesta.

– Tulkit ovat sitoutuneita ja velvoitettuja tulkkaamaan kaiken, mitä hakija sanoo, eikä muuttamaan tai karsimaan mitään. Tämä on ehto sille, että tulkki voi toimia Maahanmuuttoviraston tulkkina.

Karpin mukaan joissain tapauksissa, jossa hakijalla on ollut hyvin vahva luottamuspula tulkkia kohtaan, on tulkki vaihdettu.

Kirkot ja seurakuntayhteisöt ovat asiantuntijoita uskonnon kentällä, ja Migri ottaa myös jatkossa vastaan arvokkaita näkökulmia uskonnollisen kentän taholta, Karppi vakuuttaa.