Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat nyt negatiivisempia kuin 14 vuoteen. Barometrin niin sanottu Nimby-mittarin (Not in my backyard) mukaan peräti 25 % vastaajista ei halua mielenterveyskuntoutujaa naapuriinsa.
− Asenteet ovat koventuneet. Ajatus siitä, että joka neljäs ei haluaisi esimerkiksi minua naapurikseen, on pelottava, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta.
− Monella akuutissa tilanteessa elävällä stigma voi lisätä häpeän, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteita ja nostaa siten hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Mielenterveyden keskusliitto on tuottanut Mielenterveysbarometrin vuodesta 2005. 20 vuodessa heidän, jotka eivät halua mielenterveyskuntoutujia naapurikseen, määrä on laskenut noin 30 %:sta hieman alle 20 %:iin.
− Viime Mielenterveysbarometrissa vuonna 2023 heitä oli 19 %. Tämän vuoden muutos on iso ja siksi hyvin huolestuttava, Päivi Rissanen sanoo.
Hänen mukaansa sosiaaliturvan kiristyminen on voinut vahvistaa kielteisiä asenteita heitä kohtaan, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea.Asenteiden koventuminen näkyy myös suhtautumisessa esimerkiksi päihteiden käyttäjiin ja maahanmuuttajiin.
− Lisäksi keskustelussa hyvinvointivaltion tilasta ja uudistumisen tarpeesta korostuu usein ajattelutapa, jonka mukaan yksilö on itse vastuussa ongelmistaan, Rissanen toteaa.
Vahvin selittäjä asenteille löytyy arvomaailmasta
Eri-ikäisistä mielenterveyskuntoutujiin suopeimmin suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat. Naiset ottaisivat mielenterveyskuntoutujan naapurikseen miehiä useammin.
− Selkein selittävä tekijä on kuitenkin arvomaailma. Itsensä oikealle asettavista suomalaisista kaksi viidestä suhtautuu kielteisesti naapuruuteen mielenterveyskuntoutujan kanssa. Vasemmalla vastaava luku on noin joka kymmenes, Päivi Rissanen sanoo.
Lähes kaksi kolmesta kokee, että asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet myönteisemmiksi viime vuosina. Eri mieltä on joka viides.
Samalla yli puolet suomalaisista kokee, että mielenterveyskuntoutuja tulee leimatuksi sairautensa takia. Myös väestön käsitys kuntoutujien yhteiskunnallisesta asemasta on heikentynyt.
− Tutkijana näen, että mielenterveysongelmiin liittyvät asenteet ovat ristiriitaisia. Ei ole olemassa vain yhtä mielenterveysongelmiin liittyvää asennetta, minkä myös tulokset vahvistavat, Rissanen sanoo.
− Yhtäältä suomalaiset ajattelevat entistä useammin, että asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja kokevat entistä harvemmin, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden kohtaaminen on pelottavaa ja epämiellyttävää. Toisaalta naapureiksi heitä ei haluta, Rissanen tiivistää.
