Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Mia ja Eetu Linnankivi: Kaikki päivät parhaan ystäväni kanssa

 

Mialle ja Eetulle avioliitto merkitsee keskusteluja, avointa tunteiden ilmaisua, toisen ajatusten ja mielipiteiden kuulemista sekä erilaisuuden hyväksymistä. Kuva: Susanna Lönnrot

Kesällä 2019 avioituneet nuoret, mediaopiskelija Mia Linnankivi ja valo- ja videokuvaaja Eetu Linnankivi, liputtavat iloisesti avioliiton puolesta. Yhteinen usko lujittaa liittoa, ja toisen edessä uskaltaa olla myös haavoittuvimmillaan.

Kesällä Radio Deissä harjoittelijana ollut Mia Linnankivi (25v) teki pitkän matkan minuuteensa ennen kuin tapasi elämänsä miehen. Uskonasiat olivat esillä lapsuudenkodissa, mutta selkeää seurakuntayhteyttä ei syntynyt, ja lukioiässä Mia piti itseään jopa ateistina.

– Minulla oli aika paljon haasteita, ja mietin välillä, onko edes mitään syytä elää. Tämä ajoi tutkimaan kristinuskoa. Osallistuin helluntaiseurakunnan juhannuskonferenssiin, missä tein päätöksen Jumalan puoleen.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Eetu Linnankivi (28v) kertoo uskoneensa aina Jumalaan.

– Emme käyneet kirkossa, mutta olen jotenkin kuitenkin saanut kasvaa uskoon kodin kautta. Rippikoulussa aloin itse ajatella näitä asioita, ja pikku hiljaa suhde Jumalaan on saanut syventyä.

Ensin ystäviä

Nuoret tapasivat viisi vuotta sitten tuttavien puutarhajuhlassa. Eetu lumoutui Mian kauneudesta sekä hänen kanssaan käydyistä mielenkiintoisista keskusteluista. Mia muistaa, kuinka seuraavana päivänä he kohtasivat jälleen Helsingin Suhe-seurakunnassa.

– Olen luonteeltani sellainen, että haluan ottaa kaikki mukaan. Pyysin Eetuakin jatkoille katsomaan jalkapallon MM-kisoja. Olimme kuitenkin pitkään kavereita ennen kuin aloimme seurustella.

Pyhän läsnäolo häissä

Kun suuri päivä koitti, Mialle ja Eetulle oli tärkeää, että heidän häissään voitaisiin kokea jotain siitä ihanasta Jumalan todellisuudesta, jota molemmat olivat päässeet maistamaan jo nuorina.

– Rukoilimme paljon ennen naimisiinmenoa, että juhlassamme olisi vapaa ilmapiiri, jossa voisi aistia jotain erityistä, Pyhän Hengen läsnäoloa. Saimme myös kokea sitä.

Kummankin mielestä tämä oli tärkeää myös niille, jotka eivät usko Jumalaan tai tunne Häntä.

– Moni tulikin tilaisuuden jälkeen kertomaan, että siellä oli tosi hyvä ja vapaa olla. Me ajattelemme, että se oli erityinen rakkauden ilmapiiri, jonka Jumala loi sinne.

Tahtominen ei ole tunteilua

Eetu pohtii Mialle annettua ”tahdon”-lupausta, joka ei muutu, vaikka olosuhteet ympärillä vaihtuisivat.

 

”Minulle se merkitsee sitoutumista, että olemme luvanneet olla toistemme kanssa, vaikka kasvammekin ihmisinä.”

– Minulle se merkitsee sitoutumista, että olemme luvanneet olla toistemme kanssa, vaikka kasvammekin ihmisinä.

Mia lisää, että elämme ajassa, jossa tunteille annetaan liikaa valtaa, mennään niiden perässä.

– Olen itse tosi emotionaalinen ihminen, mutta kun lupasimme toisillemme ”tahdon”, niin koin, että se oli tietoisesti ja järjen tasolla tehty päätös, ei pelkän tunteen ohjailema ratkaisu. Niissäkin hetkissä, kun ei aina ole tuntunut hyvältä, on ollut ihanaa palata siihen, että olemme oikeasti sitoutuneet toisiimme.

Suhteen vaalimista

Rakastumisen ensihuuman jälkeen moni pari huomaa, että avioliittoa on hoidettava tietoisesti kuin kasvia, joka vaatii aurinkoa ja vettä kukoistaakseen ja pysyäkseen ylipäätään hengissä. Mialle ja Eetulle se merkitsee keskusteluja, avointa tunteiden ilmaisua, toisen ajatusten ja mielipiteiden kuulemista sekä erilaisuuden hyväksymistä.

Mia antaa ruusuja heitä aiemmin avioituneille pareille, joilta he ovat saaneet toimivia vinkkejä, miten ylläpitää suhteessa romantiikkaa ja rakkautta.

– Yksi sellainen on treffi-illat, jolloin varaamme toisillemme kiireetöntä aikaa. Olemme myös opiskelleet puolisomme rakkauden kieliä. Tämä ajatus perustuu Gary Chapmanin kirjaan Five Love Languages (suom. Rakkauden kieli). Eetun rakkauden kieli on palvelukset ja minulla sanat. Verbaalisena ihmisenä olen joutunut miettimään, miten voisin osoittaa rakkauttani tavalla, jota mieheni parhaiten ymmärtää – tekemällä vaikkapa aamupalaa tai siivoamalla spontaanisti.

 

”Anteeksianto on elämänasenne”

Eetu myöntää, että hän luonnostaan palvelee mieluummin kuin jakelee kauniita sanoja.

– On tärkeää muistaa, mikä oikeasti auttaa toista eikä niinkään sitä, mikä minulle on helpointa. Haluamme suhteessamme myös edelleen oppia tuntemaan toisiamme yhä paremmin. Anteeksianto on elämänasenne, emme voi jäädä kantamaan kaunaa kenellekään, varsinkaan puolisolle.

Nuorta onnea säteilevän parin suurin unelma on, että ihmiset heidän ympärillään löytäisivät saman aarteen kuin he itsekin eli tulisivat uskoon.

– Haluaisimme myös joskus asua Australiassa, se lämpö siellä houkuttaa, Eetu lisää ja katsoo hellästi upeaa vaimoaan.

Mia ja Eetu Linnankiven haastattelu on alun perin julkaistu Radio Dein ystävien Aalloilla-lehdessä (4/2021). Tilaa itsellesi näytenumero.

Kuuntele Mia ja Eetu Linnankiven haastattelu Tahdotko?-ohjelmassa:
radiodei.fi/tahdotko

 

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)