Meneekö lähetystyöllä hyvin vai huonosti?

 

Vaikka vuosittaisissa lähettitilastoissa on laskusuuntainen trendi, lähetystyö on vaikuttavampaa kuin koskaan, sanoo Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Suomen lähetysneuvosto julkaisee vuosittain tilastoja suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrän muutoksesta. Mukana tilastoissa on 31 lähetysjärjestöä ja kristillistä yhteisöä. Luvut kertovat, että Suomesta lähetettyjen työntekijöiden määrä on pudonnut reilussa kymmenessä vuodessa keskimäärin 30%. Kertooko trendi siitä, että lähetystyöllä menee huonosti? 

 Ei ainakaan helluntailiikkeen osalta, kommentoi Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola. 

IK-opisto (vuosisop) neliöb.17.-30.1.MJa

Lähettimäärän putoaminen on pikemminkin seurausta lähetystyön monimuotoisuuden lisääntymisestä ja toki osaltaan myös seurakuntien taloudellisista haasteista.  

Hakolan mukaan suomalaisella lähetystyöllä menee kokonaisuudessaan hyvin. 

 Lähetystyötä tehdään enemmän kuin koskaan, monimuotoisemmin kuin koskaan, ja edellytykset evankeliumin sanoman leviämiselle ovat paremmat kuin koskaan.  

Hakola viittaa lähetystyön monimuotoisuudella keinoihin, joita ei vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ollut saatavillaKristittyjen läsnäolo on lisääntynyt sellaisilla alueilla, joilla ei aiemmin ollut seurakuntaa, mediatyö tavoittaa jo lähes jokaisen maailmankolkan, Raamattu on käännetty yhä useammalle kielelle, ja globaalin etelän kumppanikirkkokunnat tekevät omaa, hedelmällistä lähetystyötään.  

 Lähetystyöntekijöiden määrä ei siis itsessään kerro lähetystyön vaikuttavuudesta, mutta se kertoo siitä, osallistuvatko seurakunnat Suomessa itse vielä aktiivisesti tärkeään ydintehtäväänsä eli lähettämiseen, Hakola toteaa. 

Suomen helluntaiseurakuntien omistama Fida on Suomen suurin lähetysjärjestö, jos kokoa mitataan lähetettyjen työntekijöiden määrällä. Fidan tavoitteena on innostaa jokainen Suomen helluntaiseurakunta lähettämään oman lähetin tai osallistumaan yhdessä toisten seurakuntien kanssa lähettämiseen, jos taloudellinen tilanne ei salli oman työntekijän lähettämistä.

Hakolan mukaan suomalaisella lähetystyöllä menee kokonaisuudessaan hyvin. 

Rahaa vai ihmisiä?

Miksi sitten pitäisi lähettää ihmisiä, eikö riitä, että on taloudellisesti mukana? Jos katsotaan raamatullista näkökulmaa siihen, lähetetäänkö rahaa vai ihmisiä, vaaka kallistuu Hakolan mukaan ihmisiin. Jokaisen kristityn on tuettava lähetystyötä omalla panoksellaan, ja jokaisen seurakunnan on lähetettävä lähettejä tai osallistuttava lähetykseen muuten aktiivisesti.

Lähetyskäsky sanoo, että ”menkää ja tehkää” kaikista kansoista opetuslapsia. Sitä ei voi ulkoistaa vain lähetysjärjestölle, vaan seurakuntien tulee olla mukana elämässä lähetystyön todellisuutta. Uskomme, että aktiivinen lähettäminen pitää myös seurakunnan itsensä elossa. Itsensä laittaminen likoon on tärkeää, Hakola muistuttaa.

Fidan kautta maailmalle suuntaavat seurakuntatyöntekijät sijoittuvat useimmiten tukemaan kumppaniseurakuntia uusien toimipisteidenperustamisessa, lapsi- ja nuorisotyössä, raamattukoulutuksessa sekä monipuolisessa diakoniatyössä. Vuonna 2020 maailmalla työskenteli seurakuntatyön tehtävissä 78 lähettiä. Diakoniassa, kehitysyhteistyössä sekä kriisialueille suuntautuvassa humanitaarisessa avussa työskenteli 43 henkeäSellaisissa maissa, joissa ei voi toimia avoimesti seurakuntatyössä, toimi 50 henkeä globaalina ammattilaisena eli oman ammattinsa kautta lähetystehtävissä.

Kuva: Istock

Miksi yhä tarvitaan Suomesta lähetettyjä työntekijöitä? 

Fida edustaa Suomen helluntaiherätystä useissa kansainvälisissä verkostoissa. Harri Hakola toteaakin, että lähetystyö on yhä enemmän verkosto- ja tiimityötä. Miksi sitten yhä tarvitaan myös Suomesta lähetettyjä työntekijöitä?

Suomalaisella lähetystyöllä on pitkä historia. Olemme tunnettuja globaalissa lähetysliikkeessä siitä, että suhteutettuna väkilukuumme ja uskovien määrään meillä on eniten lähettejä. Meitä arvostetaan. Kokemuksen ja osaamisen jakaminen on suoranainen velvollisuutemme.

Fidalla on kumppaniseurakuntia noin 50 maassa ja useat kumppanuudet ulottuvat vuosikymmenten taakse. Nyt samat helluntaikirkot, joiden työtä suomalaislähetit ovat olleet mukana aloittamassa vuosikymmeniä sitten, laajentavat toimintaansa uusille alueille. Niillä on ammattitaitoinen sosiaalinen työ ja ne ovat yhteiskunnissaan verkostoituneet vaikuttaviksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi.

Meillä on yhä paljon osaamista jaettavanaMeitä pyydetään esimerkiksi kouluttamaan johtajia, perustamaan lähetyslinjoja seurakuntien oppilaitoksiin ja aloittamaan raamattukouluja maissa, joissa on hyvin vähän kristillisiä seurakuntia. Myös suurkaupunkityön sekä lapsi-ja nuorisotyön kehittäminen on monissa helluntailiikkeissä juuri nyt ajankohtaista.

Lähetystyötä tehdään enemmän kuin koskaan, monimuotoisemmin kuin koskaan, ja edellytykset evankeliumin sanoman leviämiselle ovat paremmat kuin koskaan. 

Ytimessä saavuttamattomat kansat

Jopa neljäsosa maailman väestöstä elää yhä vailla mahdollisuutta kuulla evankeliumiheidän parissaan ei ole elinvoimaista seurakuntaa. Näitä ovat kansanryhmät, joiden väestöstä alle 0,1 prosenttia on kristittyjä. 

Suurin osa globaalista lähetystyöstä – rukouksesta, työntekijöistä ja rahoituksesta – suuntautuu kuitenkin niille alueille, joilla kristittyjäja seurakuntia jo on. 

Saavuttamattomat kansanryhmät ovat Fidan ja Suomen helluntaiseurakuntien lähetystyön strategisessa ytimessä. Hakolan mukaan lähetysjärjestöjen olisi tärkeää mitata, miten niiden hankkeet ja kumppanuudet edistävät nimenomaan saavuttamattomien tavoittamista.

Evankeliumi on vietävä kaikille kansoille ja se onnistuu parhaiten, kun seurakunnat maailmalla aktivoituvat tavoittamaan ympäröivät yhteisöt ja naapurimaatOlemme laatimassa uusia tilastoja, jossa mitataan nimenomaan sitä, miten yhteistyömme tavoittaa vähiten saavutettuja kansanryhmiä. Haasteena on, että tätä ei voi mitata suoraviivaisesti, koska prosessit kestävät kauanjoskus jopa vuosikymmeniä, Hakola kertoo.

Esimerkiksi ItäAfrikan rannikkoalueilla kumppanimme ovat heränneet tavoittamaan saavuttamattomia heimoja. Uusia seurakuntia on perustettu ja herätystä on syntynytLähetystyössä on nimenomaa kysymys kulttuurirajat ylittävästä työstä. Oman valtion alueella tehtävä saavuttamattomien etnisten ryhmien tavoittaminen onkin yksi nykyaikaisen lähetystyön tärkeimmistä kehittämisalueista. Tämä koskee myös Suomen seurakuntia. Maahanmuuttajien joukossa on paljon saavuttamattomia ryhmiä

Kaikessa on kyse siitä, että toteutamme Kristuksen meille antamaa tehtävää. Jumalan tahto on synnyttää seurakuntia sinnemissä Kristusta ei vielä tunneta. Seuraava tavoite on, että seurakunnat vaikuttavat yhteisöönsä palvellen, julistaen ja opettaen, ja lähtevät viemään hyvää sanomaa taas uusille alueille. Suomalaisina haluamme loppuun saakka olla mukana tässä tehtävässä.

LUKUJA LÄHETYKSESTÄ – Suomen helluntaiseurakuntien lähetystyö vuonna 2020

  • Fida teki yhteistyötä kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa 51 maassa

  • Fidan työ ulottui yli 49 saavuttamattoman kansan keskuuteen.

  • Vuoden aikana Fidan lähetit olivat mukana istuttamassa 94 uutta seurakuntaa saavuttamattomien kansanryhmien pariin.

  • Fidan tuki raamattu- ja lähetyskoulutusta 16 maassa taloudellisesti tai henkilöresurssein. Näissä raamattukouluissa opiskeli 724 henkilöä, joista suurin osa suuntaa valmistumisensa jälkeen seurakuntatyöhön saavuttamattomille alueille

  • Lähetettyjä ulkomaantyöntekijöitä oli 171. He työskentelivät 36 maassa: seurakuntatyön tehtävissä 78, diakoniassa, kehitysyhteistyössä sekä kriisialueille suuntautuvassa humanitaarisessa avussa 43

  • Sellaisissa maissa, joissa ei voi toimia avoimesti seurakuntatyössä, toimi 50 henkeä globaalina ammattilaisena (ent. teltantekijä).


    Tutustu helluntaiseurakuntien lähetysjärjestöön: www.fida.info

 
Fida artikkeliban. 22.6. alkaen MJa