Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Luterilaisten määrä vähenee Virossa

 

Viron kirkko haluaa tavoittaa nuorta sukupolvea.kuvaSEKL

Vuoden 2000 jälkeen luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on vähentynyt Virossa. Uskonnollisuutta kartoittavan kyselyn mukaan, joka tehtiin Viron vuoden 2011 väestölaskennan yhteydestä, yli 15 vuotta täyttäneistä 9,9 prosenttia on luterilaisia. Vuonna 2000 määrä oli 13,6 prosenttia. Uskoon tunnustautuvien kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen samana, viimeisimmässä kyselyssä se oli 29,3 prosenttia.

Professori Ene-Margit Tiit analysoi kahden väestölaskennan tuloksia Eesti Kirik -lehden artikkelissa (25.9) ja toteaa luterilaisuuden heikkenevän luonnollisista syistä.

Ennen vuotta 1926 syntyneistä on luterilaisia 37 prosenttia, mutta kymmenessä vuodessa heidän joukkonsa on pienentynyt, eikä nuori polvi ole löytänyt tietään kirkkoon. 15-19-vuotiaista vain noin 3 prosenttia on luterilaisia. Tiit arvioi ikärakenteen selittävän myös sitä, että selkeä enemmistö Viron luterilaisista on naisia.

Venäjänkieliset virolaiset uskonnollisempia

Virossa uskonnollisuudella on vahva kytkös kieleen ja kansallisuuteen, sillä viron- ja venäjänkielisten vastauksissa on nähtävissä selvä ero: 47,5 prosenttia venäläisistä ilmoitti olevansa ortodokseja ja ukrainalaisista ja valkovenäläisistä yli puolet. Ortodoksien määrä on kaiken kaikkiaan lisääntynyt vuoden 2000 jälkeen, 12,8 prosentista 16,1 prosenttiin. Vain 29,6 prosenttia venäjänkielisistä vastaajista ei kokenut mitään uskontoa omakseen.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Virolaisista sen sijaan 65,5 prosenttia ei kokenut mitään uskoa omakseen, 9,9 prosenttia sanoi olevansa luterilaisia ja 2,7 prosenttia ortodokseja. Muihin kristillisiin kirkkokuntiin kuului 1,7 prosenttia ja 0,9 prosenttia edusti muita uskontoja. Virossa asuvista suomalaisista 27 prosenttia kertoi olevansa luterilaisia ja 40 prosenttia kielsi sitoutuvansa mihinkään uskontoon.

Uskonnollisesti valveuneet ovat Virossa keskimäärin korkeammin koulutettua väkeä. Tämä ilmenee sekä ortodoksien että luterilaisten vastauksista ja kaikissa ikäryhmissä. Vielä 1900-luvun alun Virossa oppineisuuteen liittyi usein kriittisyys uskontoa kohtaan.

Kyselyn tulokset kertovat siitä, että Viro on edelleen lähetyskenttä, jossa tarvitaan evankeliuminen julistamista ja seurakuntien tukemista. Erityisesti nuorten tavoittamisella on merkitystä, jotta kirkkojen väkimäärät saataisiin kasvamaan.

 

 

 

 
artikkelibanneri Uusi Tie