Huipputehtävissä toiminut pappi eroaa Ruotsin kirkosta

 

Ruotsin evankelisluterilaisen kirkon pastori, professori Eva Hamberg, joka on kirkon korkeimman oppineuvoston jäsen, jättää tehtävänsä ja eroaa kirkosta. Samalla hän luopuu pappisvirastaan.

– Minulla on velvollisuus valita. Jos olen mukana Ruotsin kirkossa, olen osaltani vastuussa maallistumisesta, joka on syöpynyt kirkkoon.

Näin Eva Hamberg on selittänyt eroaan medialle. Hän on ollut pappi vuodesta 1982 ja on professorina Lundin yliopistossa tutkinut nimenomaan maallistumista.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

– Olen yrittänyt varoittaa siitä, mitä olen nähnyt. Nyt minun täytyy omantuntoni tähden ottaa tämä askel.

Kyseessä ei ole mikään hätäinen päätös. Hamberg kertoo miettineensä asiaa pitkään.  Kirkon jäsenenä ja pappina hän kokee, ettei voi enää seistä kirkon kehityksen takana eikä kantaa vastuuta siitä, mihin suuntaan kirkko on kehittymässä.

Jeesus on poissa

Viimeinen pisara professori Hambergille oli arkkipiispanvaalin ehdokkaiden haastattelu lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä edeltänyt kampanjointi ja keskustelu.

– Jos Ruotsin kirkon tuleva arkkipiispa ei voi seistä apostolisen uskontunnustuksen takana vaan torjuu sen, silloin maallistuminen on mennyt pitkälle, hän toteaa.

Kysymykseen, mihin asioihin apostolisessa uskontunnustuksessa hän viittaa, Hamberg vastaa, että yksi ehdokas sanoo neitseestäsyntymisen olevan vain kielikuva ja ettei useiden ehdokkaiden mukaan olisi kuoleman jälkeen mitään kahden mahdollisuuden riskiä (taivaan ja helvetin). Hamberg pitää hyvin vakavana, jos kirkko johtaa harhaan tällaisissa kysymyksissä.

– Ehdokkailta kysyttiin, antaako Jeesus totuudenmukaisemman kuvan Jumalasta kuin Muhammed, eivätkä he osanneet vastata selvästi. Tämän myötä Ruotsin kirkko kääntyy pois maailmanlaajasta kirkosta, Eva Hamberg sanoo.

– Jeesus on enimmäkseen poissa. Kirkko haluaa puhua kaikesta muusta muttei enää hänestä. Se on oire siitä, että Ruotsin kirkko ei enää näe Jeesusta Herrana, Hamberg sanoo. Hänen mielestään kolmiyhteistä Jumalaa ei enää kunnioiteta Ruotsin kirkossa eikä Jeesuksesta uskalleta saarnata messussa.

Ruotsin kirkko politisoituu

Hamberg suhtautuu hyvin kriittisesti myös kirkon politisoitumiseen. Se on hänen mielestään vain pahentunut sen jälkeen, kun kirkko erotettiin Ruotsissa valtiosta. Nyt kirkollisiin luottamustehtäviin valitaan ihmisiä puoluesidonnaisuuden tähden. Esimerkiksi sosialidemokraatit kehottivat ihmisiä äänestämään kirkollisvaaleissa riippumatta siitä, ovatko he itse aktiivisia kirkossa vai eivät.
Hambergin mukaan monet Ruotsin kirkossa ovat huolestuneita tilanteesta ja harkitsevat eroa kirkosta. Hän on myös sitä mieltä, että kirkko on yhä suvaitsemattomampi. Piispaehdokkaiden puheet vuoropuhelun tärkeydestä ovat Hambergin mukaan pelkkää kliseetä. Todellisuudessa kirkon johto vainoaa ryhmiä, jotka ovat eri mieltä. Esimerkkinä hän mainitsee naispappeuden vastustajat, joita ei vihitä papeiksi ja jotka asetetaan ”rangaistusluokkaan”. Tämä ei ole hänen mielestään kristillisen kirkon arvon mukaista toimintaa.

Miksei jäädä kirkkoon vaikuttamaan?

Kysymykseen, eikö olisi parempi jäädä kirkkoon vaikuttamaan, professori Hamberg vastaa tehneensä niin 1980-luvun puolivälistä saakka. Nyt noin 25 vuoden kuluttua hänestä tuntuu, että hän on tehnyt kaiken voitavansa.

-Kukaan ei voi sanoa etten ole yrittänyt, mutta sillä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta.
Hamberg arvioi myös, että niin kauan kuin ihmiset eivät eroa kirkosta, Ruotsin kirkon johto voi jatkaa valitsemallaan tiellä.

Surua ja uuden kirkon etsintää  

Eva Hamberg on jo pitkään surrut kirkon tilannetta. Hän jättää Ruotsin kirkon taakseen hyvällä omallatunnolla, sillä hän kokee tehneensä sen, mihin pystyi.
Hamberg jää harkitsemaan, mihin kirkkoon hän liittyy. Hän ei halua kuulua mihinkään sellaiseen vapaakirkkoon, jota leimaa samanlainen maallistuminen kuin Ruotsin kirkkoa. Siitä hän on kuitenkin varma, että johonkin kirkkoon hän haluaa kuulua:

-En todellakaan halua olla ilman kirkkoa.