Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtaja peräänkuulutti yleiskokouksen avajaispuheessa yhtenäisyyttä ja toivosta kiinnipitämistä

 

Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtaja, nigerialainen arkkipiispa Panti Filibus Musa. Kuva: LML/Albin Hillert

Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous on käynnistynyt 13.9. Puolan Krakovassa. Liiton puheenjohtaja, nigerialainen arkkipiispa Panti Filibus Musa kehotti avajaispuheessaan luterilaisten kirkkojen edustajia pysymään yhtenäisinä.

”Maailmassa, joka on täynnä monenlaisia ääniä ja jakautumisen riskejä, on helppoa kääntyä toista vastaan pienimmästäkin erimielisyydestä. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että kunnioittavalla kuuntelemisella on iso merkitys niin paikallisesti kuin globaalisti. Nykypäivän haasteiden edessä yhtenäisyys muuttuu toivon valoksi monimutkaisuuden, epävarmuuden ja muuttuvien ideologioiden keskellä,” puheenjohtaja sanoi.

Panti Filibus Musa toi myös kirkkojen roolin sotien ja ristiriitaisuuksien maailmassa.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

”Emme saa horjua vaatimuksessamme, että julkinen tila on kaikille avoin ja demokraattinen. Kirkoilla voi olla ratkaiseva rooli sovinnon ja rauhan työssä,” Musa sanoi ja mainitsi sydämen asiana erityisesti Ukrainan ja sen naapurimaiden kirkot, jotka ovat äänekkäitä rauhan puolestapuhujia ja tukevat pakolaisia sekä muita hädänalaisia.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatiota johtavan arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kautensa nyt päättävä puheenjohtaja Panti Filibus Musa nosti puheessaan monia ajankohtaisia kysymyksiä.

”Erityisesti mieleeni jäi hänen kannustuksensa jäsenkirkoille tukea avoimuutta ja demokratiaa omissa yhteiskunnissaan. Sovinnon ja rauhan rakentamisessa luterilaisilla kirkoilla on oma tärkeä roolinsa”, Luoma sanoo.

Suomesta kymmenen delegaattia

Luterilaisen maailmanliiton yleiskokoukseen on saapunut noin tuhat osallistujaa 99 maasta. Kokousta isännöi Puolan luterilainen kirkko.

Suomesta arkkipiispa Tapio Luoman lisäksi delegaatteina ovat asiantuntija Liisa Björklund, arkkipiispan teologinen erityisavustaja, dosentti Minna Hietamäki, piispa Kaisamari Hintikka, teologian ylioppilas Annika Juurikka, hallintojohtaja Antti Jääskeläinen, johtava asiantuntija, dosentti Tomi Karttunen, filosofian ylioppilas Sara Keränen, arkkipiispan teologinen erityisavustaja, dosentti Juha Meriläinen ja pastori Jussi Luoma.

Kirkolliset järjestöt mukana LML:n työssä

Kokouksessa on mukana myös muun muassa Suomen Lähetysseuran ja Kirkon ulkomaanavun edustajia. Suomen Lähetysseura tukee LML:n kautta nuorten verkostoja, antaa stipendejä teologiseen opiskeluun erityisesti naisille ja kehittää kirkkojen johtamista. Lisäksi yhteistyöhankkeisiin kuuluvat esimerkiksi avustustyö Ukrainassa ja ilmastotyö Etiopiassa.

LML on Kirkon Ulkomaanavun (KUA) pitkäaikainen kumppani. KUA tekee yhteistyötä LML:n kanssa muun muassa ihmisoikeuksien, sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden ja uskontodialogin edistämiseksi. KUA osallistuu vuosittain esimerkiksi naisten ihmisoikeuskoulutuksen järjestämiseen.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tukee Luterilaisen maailmanliiton työtä vuosittain tarjoamalla henkilöresursseja, maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun 250 000 euroa, tukemalla yleiskokousten järjestelykuluja sekä antamalla ajoittain rahoitusta tiettyihin LML:n hankkeisiin kansainvälisen ja ekumeenisen yhteyksien rahastosta.

Viimeksi koolla vuonna 2017 – mitä on tapahtunut sen jälkeen?

Luterilaisen maailmanliiton viimeisin yleiskokous pidettiin vuonna 2017 Windhoekissa, Namibiassa. Tämän jälkeen maailmanliitto on aktiivisesti järjestänyt kirkkojen välistä apua pandemian aikana ja jatkanut myös humanitaarista työtään. Kysymykset ilmastohätätilasta, sodasta ja rauhasta sekä sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta ovat myös olleet keskeisiä aiheita.

Vuoden 2017 Windhoekin yleiskokouksen jälkeen LML:ssa on käynnistetty tutkimusprojekti, joka keskittyy luterilaiseen maailmanlaajuiseen identiteettiin. Projektin tuloksena julkaistiin äskettäin raportti nimeltä Now There Are Varieties. Yleiskokouksen alla julkaistiin myös opas Hope for the Future, joka keskittyy juutalais-kristillisten suhteiden uudistamiseen.