Elämäntaito: Jouni Turtiainen on ollut päähän potkittujen uskollinen ystävä

Lukeminen rikastuttaa kieltä ja kehittää empatiakykyä

 

Kirjojen lukeminen on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana. Lukeminen kuitenkin kannattaa, sillä sen on todettu vaikuttavan monin tavoin positiivisesti esimerkiksi kognitiivisiin kykyihin.

Tutkimusten mukaan suomalaiset lukevat tai kuuntelevat äänikirjoja edelleen melko paljon, useita tunteja viikossa. Toisaalta nuorten lukutaito on heikentynyt.

Medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa vieraileva toimittaja, teologi Maija Latvala arvelee, että tähän ovat vaikuttaneet ainakin peruskoulussa ryhmäkokojen kasvu ja se, että on liian vähän resursseja auttaa niitä, joilla on haasteita lukemisen kanssa. Lisäksi on perheitä, joissa ei juurikaan lueta lapsille.

IK-opisto neliöb. vkot.38-39. MJa

– Se on tosi tärkeä pohja, jos on luettu kotona ja on kuullut rikasta kieltä. Kouluvaiheessa se alkaa tuottaa hedelmää, Latvala sanoo.

Kristillisiä kirjoja äänikirjoiksi

Äänikirjat ovat tuoneet uuden mahdollisuuden lukea – tai kuunnella – kirjoja. Kehityksen myötä kristillisten kirjojen ja lehtien kustannusyhtiö Aikamedia lanseerasi uuden Ajassa-sovelluksen, jossa on sekä kustantamon omia että tulevaisuudessa mahdollisesti muidenkin kristillisten kustannustalojen kirjoja. Aikamedian toimitusjohtaja Olavi Kumpulainen uskoo, että kristillisille kirjoille riittää lukijoita ja kuuntelijoita.

Aikamedian toimitusjohtaja Olavi Kumpulainen uskoo, että Suomessa vähintään puoli miljoonaa ihmistä lukee kristillisiä kirjoja.

Äänikirjassa lukijalla on iso merkitys siihen, kuinka paljon kiinnostusta teos herättää, imaiseeko se mukaansa. Kumpulainen perehtyi asiaan, kun uudelle sovellukselle etsittiin lukijoita.

– Kaikki äänet eivät sovi kaikkiin kirjoihin. Esimerkiksi Klaus Korhonen luki oman kirjansa Paimenen päiväkirja. Kukaan muu ei olisi sopinut siihen kirjaan niin hyvin kuin hän itse.

”Teksti on voittamaton käyttöliittymä”

Äänikirjojen noususta huolimatta moni lukee edelleen mieluummin perinteisiä kirjoja, niin myös Olavi Kumpulainen.

– Kannatan fyysistä kirjaa, koska se jää hyllyyn ja saattaa vielä vuosienkin päästä nousta sieltä esiin, hän sanoo.

– Kirjaan on helppo palata, alleviivata tai yliviivata ja katsoa muistiinpanoja. Uskon, että kirja tulee olemaan aina merkittävä.

Toimittaja, teologi Maija Latvalan mukaan lukemisessa tärkeä on vain lähteä liikkeelle ja tarttua tekstiin. Vähitellen jaksaa lukea tai kuunnella enemmän.

Maija Latvala on kuunnellut äänikirjoja lapsesta asti, nykypäivänä esimerkiksi kotitöitä tehdessä. Silti hänkin vannoo enemmän perinteisen kirjan nimeen.

– Teksti on voittamaton käyttöliittymä. Ei ole parempaa, Latvala kiteyttää.

Sekä Kumpulainen että Latvala rohkaisevat lukemaan, koska se muun muassa kehittää sanavarastoa ja kriittistä ajattelua sekä lisää empatiakykyä.

– Lukiessa mielikuvitus lähtee liikkeelle ja saa paljon evästä ja rikkaamman kielen, Kumpulainen toteaa.

Jos alkuun pääseminen on vaikeaa, on Latvalan mukaan tärkeä vain lähteä liikkeelle ja tarttua tekstiin. Vähitellen jaksaa lukea tai kuunnella enemmän.

Mikä merkitys kristinuskolla on ollut lukemisen ja kirjallisuuden kehittymiseen? Se selviää tiistaina 25.7. Ajassa-ohjelmassa TV:n antennikanavalla 16 klo 19.45, kun Olavi Kumpulainen ja Maija Latvala keskustelevat lukemisesta ja kirjallisuudesta Markku Tenhusen johdolla. Ohjelma on katsottavissa myös Permanto-suoratoistopalvelusta tästä linkistä.