Kirjoittanut
Epäselväksi moitittu päätös herättää ristiriitoja.
”Emme halua tehdä toisistamme samanlaisia, vaan haluamme olla toistemme kanssa yhteisellä matkalla”, kommentoi Ilka Werner, Reininmaan maakirkon teologisen komitean puheenjohtaja Evangelisch.de-verkkosivustolle.
Reininmaan kirkon kirkolliskokous päätti 12. tammikuuta, että uskontodialogi muslimien kanssa tähtää tästedes muun muassa vastavuoroiseen tutustumiseen ja erilaisuuden sietämiseen. Päätös kuitenkin katsoo, että dialogi ei tähtää ”toistensa uskontoon kääntymiseen”.
Takaportti evankelioimiselle jäi toistaiseksi auki
Asian päättäneessä kokouksessa kiisteltiin juuri siitä, pitäisikö muslimien kääntymistä kristityiksi pitää uskontodialogin tavoitteena. Moni kokousedustaja esitti huolensa siitä, että nyt hyväksytty kannanotto hämärtää sen, tahdotaanko muslimien ylipäänsä joskus kääntyvän kristityksi. Huoli on aiheellinen, sillä Die Welt -lehden mukaan kaksi vuotta sitten seurakuntien kommentoitavaksi lähetetty luonnos aiheesta oli luonteeltaan vielä radikaalimpi. Se hylkäsi kokonaan muslimien parissa tehtävän lähetystyön. Nyt hyväksytty paperi jättää tälle kuitenkin takaportin.
”Jos muslimit tahtovat kastattaa itsensä, iloitsemme siitä”, Werner sanoo.
Kirkko teki myös päätöksen, jonka mukaan kirkon ylläpitämiin hoitokoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin voidaan palkata muiden uskontojen edustajia. Kirkon ydintoimintaan kuuluviksi katsottuihin tehtäviin, kuten julistukseen ja sielunhoitoon palkataan edelleenkin vain kirkon jäseniä.
Reininmaan noin kolmen miljoonan jäsenen kirkko on osa Saksan evankelista kirkkoa (EKD), joka on perinteisesti sulkenut sisäänsä tunnustukseltaan niin luterilaisia, reformoituja kuin näitä yhdisteleviä maakirkkoja. Kirkon sisällä vaikuttaa myös joitakin herätyskristillisiä, pietistisiä suuntauksia. Kirkon jäsenmäärä on muiden länsimaisten protestanttisten kansankirkkojen tapaan laskenut viime vuosina rajusti. Vuoden 2016 lopussa noin 27 prosenttia saksalaisista kuului EKD:n jäsenkirkkoihin.
