Lomalle siirtyvän Keski-Uudenmaan kristillisen koulun kasvutarina rohkaisee

Kristilliset koulut ovat joutuneet taistelemaan olemassaolonsa puolesta. Keski-Uudenmaan kristillisen koulun toimilupa on pysyvä, ja koulussa opiskelee noin 200 oppilasta. (Henna Saarinen)

Kiusaamiseen puuttuminen on Järvenpäässä tehokasta.

Aurinko paistaa järvenpääläisellä omakotitaloalueella. Pari hevosta katselee tyytyväisenä aitauksesta. Lenkkeilijä ulkoiluttaa koiraa kohti mäennyppylää, jonka huipulla loistaa Keski-Uudenmaan kristillinen koulu.

Koulun tarina on yksityiskoululle tyypillinen. Oli vuosi 1998, ja joukko keskiuusimaalaisia halusi tarjota lapsilleen kristillistä kasvatusta Keravalla.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Ensimmäinen opettaja Elli Meklin pesi 40-vuotispäivänään pulpetteja, jotta koulu saatiin alkamaan syksyllä 2000. Myöhemmin koulu muutti Järvenpäähän.

Koulu on kasvanut noin kymmenellä oppilaalla vuodessa. Vuonna 2009 saatiin pysyvä toimilupa alakoululle ja 2017 yläkoululle. Nyt koulussa on parisataa oppilasta. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Jotkut lapset ovat tulleet kouluun rikkinäisinä ja epävarmoina, ja tulleet täällä näkyväksi, rehtorit Hanna-Leena Forsman ja Mari Vesin kuvailevat. (Henna Saarinen)

Kasvun salaisuus

Vs. rehtori Hanna-Leena Forsman ja apulaisrehtori Mari Vesin vetäytyvät toimistoonsa oppituntien loputtua. Vähän väliä joku koputtaa oveen. Ilmapiiri on positiivinen, ja elämänmakuinen pöhinä on vallannut rakennuksen.

Mikä on koulun kasvun salaisuus?

– Pysyvän opetusluvan saamisen jälkeen olemme pystyneet luomaan hyvän kulttuurin yläkouluun. Oppilaat haluavat pysyä meillä murrosiän saavutettuaankin, Mari Vesin kertoo.

– Meillä puututaan kiusaamiseen tehokkaasti, ja se puhuttelee niitäkin perheitä, jotka eivät tule kristillisestä taustasta, Hanna-Leena Forsman jatkaa.

Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla on hyvä maine ja ilmapiiri. Sisäilmaongelmat, jotka ovat tyypillisiä vanhoissa koulurakennuksissa, eivät juurikaan vaivaa. Oppimisympäristö on turvallinen.

Kasvava asuinalue vetää ihmisiä puoleensa. Osa perheistä muuttaa Järvenpäähän koulun vuoksi, ja noin puolet oppilaista asuukin jo lähikoulualueella.

Kutsumustyö

Koulun nettisivuilta löytyy 1300-sivuinen opetussuunnitelma. Puolet siitä on valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja osa työstetty yhteistyössä kunnan tai kristillisten koulujen kanssa. Sen laadintavuosi oli raskas.

– Rehtorit työstivät sitä, ja opettajat osallistuivat myös. Raskaan vuoden vaikutukset näkyivät pitkään, Vesin ja Forsman toteavat.

Molemmat rehtorit kertovat olevansa kutsumustyössä. Jumala on johdattanut työhön, jolla on elämää muuttavaa merkitystä.

He ovat saaneet nähdä työnsä yliluonnollisia tuloksia.

– Jotkut lapset ovat tulleet kouluun rikkinäisinä ja epävarmoina, ja tulleet täällä näkyväksi. Toiset ovat löytäneet oman arvonsa toipuessaan edellisen koulun kiusaamistaustasta. Jotkut ovat jopa löytäneet suhteen Jeesukseen, rehtorit iloitsevat.

Tilanpuute estää markkinoimasta

Ympäröivä arvomaailma muuttuu nopeasti. Opettajat keskustelevat oppilaittensa kanssa avoimesti vaikeistakin asioista. Opetushallitus on ohjeistanut kouluja sukupuolinormien suhteen, mutta

perusopetuslaki ei ole vielä muuttunut. Työtä ei siis ole rajoitettu, ja toimilupa perustuu kristillisiin arvoihin.

– Oikeuksien puolesta olisi tarvittaessa taisteltava, Mari Vesin toteaa.

Kristityt kansanedustajat ovat taistelleet koulun puolesta jo aikaisemmin. Arvonlisäveron poistaminen rakennushankkeista yksityiskoulujen osalta mahdollistaisi myös kristillisten koulujen rakennusunelmien toteutumisen.

– Tilanpuute estää meitä markkinoimasta kouluamme, vaikka toimilupa sallisi runsaankin kasvun, Vesin kertoo.

– Unelmoimme siitä, että runsaan vuoden päästä meillä olisi vanhan liikuntasalirakennuksen tilalla uusi lisärakennus, jossa olisi tiloja päiväkodille ja koululle, Forsman jatkaa.

”Halusimme jutella opettajan kanssa”

Kristilliset koulut ovat kasvussa myös muualla Suomessa. Se on helppo ymmärtää, kun kuuntelee Vesinin ja Forsmanin tunnelmia. Järvenpäässä opettajat rukoilevat päivittäin yhdessä, ja heillä on läheiset suhteet sekä toisiinsa että oppilaisiin.

Kummankin omat lapset ovat koulun oppilaita. Kristillinen koulu onkin kuin pieni maaseudun kylä, jossa kaikki kasvattavat kaikkia. Sisarukset Jade, 15, ja Lumia Lehtonen, 13, ovat opiskelleet kristillisessä koulussa päiväkodista saakka. Heidänkin äitinsä toimii opettajana samassa koulussa.

– Täällä kysellään oppilaiden mielipiteitä asioista. Se on mielestäni reilua, Lumia Lehtonen iloitsee.

– Viime viikolla halusimme mennä opettajan autoon retkellä, jotta pääsisimme juttelemaan hänen kanssaan, Jade Lehtonen valaisee.

Jade ja Lumia Lehtosen mukaan usko on koulussa itsestään selvä asia. Kumpikin suosittelisi koulua myös sellaiselle, joka ei vielä usko.

Miksi?

– Meillä on hyvä ilmapiiri!

– Oppilaat eivät juurikaan käytä päihteitä.

– Ja jos omassa koulussa opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaiden asioista, kannattaa tulla tähän kouluun.

Aiheet